Vaihtoehtojen etsimisen taustalla on ministeriön mukaan muun muassa tarve vähentää tutkintavankiloiden tilanahtautta.
Tutkintavankeus kesti viime vuonna keskimäärin 3,6 kuukautta.
Ehdotuksen mukaan tehostettu matkustuskielto voitaisiin määrätä ennen epäillyn tuomitsemista rangaistukseen. Sen jälkeen kun epäilty olisi tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, tuomioistuin voisi vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta määrätä hänet teknisin välinein valvottuun tutkinta-arestiin, jos tuomittu rangaistus olisi vähemmän kuin kaksi vuotta vankeutta.
Tutkinta-arestia ei siis käytettäisi törkeissä rikoksissa.
Edellytyksenä tehostetulle matkustuskiellolle ja tutkinta-arestille olisi myös, että rikoksesta epäilty tai tuomittu sitoutuisi noudattamaan hänelle asetettuja määräyksiä ja että määräysten noudattamista voitaisiin pitää hänen tapauksessaan todennäköisenä.
Tutkinta-arestiin liittyisi aina velvollisuus pysyä asumispaikassa tuomioistuimen määrääminä aikoina. Tehostetussa matkustuskiellossa asunnossa pysymisen velvoitteen määrääminen olisi tuomioistuimen harkinnassa.
Jos tehostettuun matkustuskieltoon tai tutkinta-arestiin määrätty henkilö rikkoisi hänelle asetettuja määräyksiä, hänet voitaisiin pidättää ja vangita. Lievissä tapauksissa tutkinta-arestiin määrätylle voitaisiin antaa kirjallinen varoitus.
Työryhmä pohti myös muun muassa vakuuden käyttöönottoa mutta arvioi, että sen käyttöala saattaisi jäädä vähäiseksi.