Näin sanoo kulttuuriministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Hänen mukaansa lopputulos on huomattavasti parempi kuin lähtötilanne.
– Mukana on huonosti toimivien rakenteiden uudistamista, palveluiden järkeistämistä, vastuiden siirtoa kunnilta valtion leveämmille hartioille, mutta jonkin verran myös säästöjä. Mistään leikkauslistoista ei voi kuitenkaan puhua, Paavo Arhinmäki toteaa.
Hänen mielestään sovitut muutokset antavat mahdollisuuksia myös myönteisiin asioihin, kuten turhan byrokratian karsimiseen.
– Vaikka se voi jonkun korvaan kuulostaa fraasilta, sitä todella löytyy suomalaisesta kuntakentästä ja erityisesti valtion kunnille sälyttämistä normeista. Ainakin tämä kävi selville hallituksen pitkän rupeaman aikana.
Paavo Arhinmäen mukaan vasemmistoliiton lähtökohta neuvotteluissa oli koko ajan se, että rakennepoliittisilla uudistuksilla ei saa vaarantaa hyvinvointivaltion ytimessä olevia julkisia palveluita.
– Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei saa merkitä hyvinvointi- tai palveluvajetta tulevaisuudessa. Tämän ratkaisun myötä voi sanoa, että palvelut säilyvät ja niitä kehitetään. Vasemmiston kamppailu hallituksessa kannatti, hän toteaa blogissaan.
Hänen mukaansa alkuperäisessä valtiosihteeri Martti Hetemäen kuntapaketissa oli rajuja esityksiä muun muassa lasten päivähoito-oikeuden lisärajaamisesta, erityisopetuksen vähentämisestä perusopetuksessa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien leikkaamisesta sekä lisäleikkauksista ammattikorkeakouluille.
– Nämä esitykset eivät nyt toteutuneet.
– Joskus politiikassa tehdään ratkaisuja, joista voi sanoa olevansa ylpeä, mutta ei tyytyväinen. Erityisesti monipuoluehallituksessa näin käy usein. Tyytyväinen voi tällä kertaa olla ainakin siitä, että suomalaiset kunnat ja julkiset palvelut säästyivät kovilta kolhuilta, Paavo Arhinmäki toteaa.