Verkkouutiset

Tulkinnanvarainen tarkastus vie viljelijältä jopa 20 prosenttia tuloista – ”kaikkia pilkun päälle”

Maatalouskomissaari lupaa komission harkitsevan tukitarkastusten uudistamista.

EU:n maatalouspolitiikalla on ikää 51 vuotta. Vuosikymmenten saatossa järjestelmästä on paisunut lukuisten päällekkäisten reformien, lisäysten ja uudistusten myötä hirviö. Ehto, sääntö, valvonta ja valvonnan valvonta.

Sekamelskasta ottaa selvän enää EU-komission maatalouspääosaston virkamies, jos hänkään. Viljelijän näkökulmasta byrokratia vaikeutuu vuosi vuodelta.

– Maataloustukien valvonta ja maatilan arki sopivat nykyisellään yhteen kuin tuli ja vesi, luonnehtii Hyvinkäällä luomutilaa pyörittävä Markus Eerola.

Hänen mukaansa tukipolitiikka on oma maailmansa, jota on sivulliselle vaikea selittää. Eerola, kuten moni muukin suomalaisviljelijä, on ulkoistanut kaiken paperityön, vaikka siinä ei ole taloudellisesti mitään järkeä. Byrokratia vie kuitenkin niin paljon aikaa, ettei itse viljelylle riittäisi muuten vuorokaudessa tunteja.

Eerola myöntää, että tukitarkastukset ovat monelle kollegalle ahdistavia. Virkamies saapuu ilmoittamatta, joten tuuraajaa ei pysty järjestämään. Tarkastusprosessissa menee helposti pari päivää.

Kolminkertainen märehdintä

Tuet märehditään kolmeen kertaan: ensin kansalliset viranomaiset, sitten EU-komissio ja lopulta EU:n tilintarkastustuomioistuin. Maataloustukiin on upotettu kaksinkertainen riski. Paitsi, että virheen havaittuaan komissio perii tuet pois viljelijältä, se rankaisee tuntuvin rahallisin sanktioin myös viljelijän kotimaata. Siksi kansalliset tukivalvojat tarkastavat tuhkatkin pesistä.

Parista rikkeestä saattaa tulla sanktio, joka merkitsee pienelle tilalle jopa 20 prosentin vuositulon menetystä.

Kotimaisten viljelijöiden kesto-ongelma ovat muuttuvat pinta-alat. Pienet lohkot muuttavat muotoaan koko ajan. Jos viljelijän mittauksen ja valvojan tarkastuksen välillä on vierähtänyt aikaa, eroavat mittaustulokset taatusti.

Lisäksi tulkintaerot valvojien välillä ovat valtavat. Vaikka viranomainen ei ole pystynyt muodostamaan yhtä tulkintaa samasta asiasta, pätevää tulkintaa vaaditaan kuitenkin viljelijältä. Jos tulkinta on väärä, viljelijää kohtaa sanktio.

– Hallinnollista taakkaa puretaan ja tehoja etsitään yhteiskunnan joka sektorilla paitsi maataloustukipolitiikassa, huokaa Eerola.

Sarvamaa satsaisi laatuun

Kokoomuksen europarlamentaarikko, maatalouspolitiikan valvonnasta mietinnön valmistellut Petri Sarvamaa on yksi tukipolitiikkaan muutosta ajavista politiikoista.

– Valvonnan tehostaminen on kirkkaasti helpoin tapa parantaa tukijärjestelmää. On satsattava laatuun, ei määrään, Sarvamaa linjaa.

Pientä ja suurta tilaa eivät saa koskea samat valvontavelvoitteet. Sarvamaa vaatii tarkastuksiin riskiperusteisuutta. Mepin mukaan parhaiten ja huonoiten pärjäävät jäsenmaat ja sektorit on tunnistettava tarkkojen arvioiden perusteella ja valvontatoimet on kohdistettava tämän mukaisesti.

Lisäksi käyttöön tulee ottaa yhden tarkastuksen periaate. Tila tulee tarkastaa vuodessa vain kerran, ja eri instituutioiden tulee yhteistyössä käyttää saamiaan tietoja.

– Jo olemassa olevat säädökset mahdollistaisivat valvonnan yksinkertaistamisen. Jäsenmaat tulkitsevat valvontasäädöksiä kovin eri tavoin. Suomessa totisesti kaikkia noudatetaan pilkun päälle, Sarvamaa sanoo

Komissaari: uudistusta harkittava

Nykyinen maatalouskomissaari, irlantilainen Phil Hogan on käynnistänyt maatalouspolitiikan yksinkertaistamisohjelman. Komissaari on sitoutunut seuraavan kahden vuoden aikana muuttamaan nykyisten sääntöjen soveltamista. Koko tukipolitiikan selkiytysharjoitus on luvassa vuonna 2018.

– Komissio on valmis harkitsemaan tukitarkastusten uudistamista, jotta niistä saataisiin nykyistä kustannustehokkaampia ja vaivattomampia hyvin asiansa hoitaville tiloille, Hogan lupaa.

Mutta entä kansallisen tason toiminta ja sen valvonta?

– Jäsenmaat asettavat aika usein toimintatapoja, joita on vaikea kontrolloida ja johtaa, komissaari muotoilee.

Toimittaja: HELI SATULI, Bryssel

Uusimmat
MAINOS