Virallisesti eduskunnan käsittelyssä on ja tiistain istunnossa puhuttu asia oli ”hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi”.
Mietinnön esitelleen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) jälkeen ensimmäisenä puhui keskustan Joonas Könttä. Hänen mukaansa kyseessä on merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jonka Suomi on tehnyt Euroopan unioniin liittymiseen jälkeen.
– Eduskunta, valtionjohto ja Suomen kansa ovat laajalla yksimielisyydellä ottaneet tämän merkittävän askeleen. Omalta osaltamme olemme nyt tekemässä viimeisiä päätöksiä. Kyse on historiallisesta hetkestä, josta tulevat sukupolvet meitä kiittävät, Joonas Könttä sanoi.
Kokoomuksen Timo Heinosen mukaan Suomessa ja jopa eduskunnassa uskoteltiin pitkään, että Venäjän naapurissa voisi elää turvassa myötäilemällä maata.
– 2007 puolustusministeri (Jyri) Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä -puhe, 2009 maakauppahuoli ja väitteet pelottelusta ja russofobiasta, 2014 ”Nato-keuliva” puolustusministeri sai ryöpytystä sosialidemokraateilta, 2017 Nordstream 2 oli ”vain ympäristökysymys” ja 2022 tammikuussa ”ei tällä vaalikaudella”, Timo Heinonen luetteli lähihistorian Venäjä-pisteitä.
– Nyt olemme sinetöimässä — onneksemme — Naton täysjäsenyytemme. Haluankin kiittää Suomen kansaa, joka sai maamme Natoon liittymisen kannalle. Ei historiaa kenenkään tarvitse peitellä tai pyyhkiä pois.
– 1 300 kilometriä maarajaa — maarajaa hyökkäyssotaa käyvää maata vasten. Maata, joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia, ei kunnioita maiden itsenäisyyttä, ei maiden koskemattomuutta, ei edes sodan alkeellisimpia sääntöjä. Ei koskaan enää tällaisen naapurissa yksin, Heinonen toivoi.
Kokoomuksen Jukka Kopra toivoi Nato-jäsenyyden etenevän maaliin asti ripeästi.
– Osin tähän vaikuttavat meistä riippumattomat syyt, kuten myös Ruotsinkin jäsenyyteen. Toivon, että Turkissa ymmärretään, miten suuresta turvallisuusasiasta Suomen ja Ruotsin osalta tässä on nyt kysymys ja miten suuren lisäarvon voimme tarjota. Toivomme luonnollisesti, että Turkin valtiojohto suhtautuu suopeasti jäsenyyksiemme ratifiointiin, Jukka Kopra sanoi.
– Suomen on osaltaan ratkaistava liittymistä koskevat asiat ripeästi. Kaikkein parasta olisi, jos liittyminen tapahtuisi pikaisesti yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
Nato-jäsenyys ei kuitenkaan Kopran mukaan ole ”mikään taikurin hattu, josta yhtäkkiä tempaistaan uusia ratkaisuja joilla puolustuksemme hoidetaan. Jatkossakin on niin, että maamme puolustus rakentuu niille periaatteille, joita tähänkin asti on noudatettu”.
Kansanedustaja Ano Turtiaisen (vkk.) puheenvuoron jälkeen puhemies Matti Vanhanen antoi vastauspuheenvuoron Ben Zyskowiczille (kok.). Zyskowicz totesi järkytyksensä siitä, että ”Venäjän hallinnon valheet” kaikuvat Suomenkin eduskunnassa. Zyskowiczin mukaan Ukrainan sotaa ei todellakaan käydä Venäjän hallinnon vaihtamiseksi.
Puolustusministeri Mikko Savolan (kesk.) mukaan Suomi on hyvin luottamuksellisessa suhteessa Ruotsin kanssa. ”Emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi”, Savola totesi.
– Tämä jäsenyys ei muuta meillä sitä, etteikö meidän pitäisi pitää vahvasta kansallisesta puolustuksesta jatkossakin huolta. Se tarkoittaa sitä, että pidämme yleisen asevelvollisuuden vahvana, koulutamme meidän reservimme myöskin vahvana ja huolehdimme omalta osaltamme kalustohankinnoista ja siitä, että me olemme turvallisuuden tuottaja täällä pohjoisessa Euroopassa myös tulevaisuudessa, Mikko Savola sanoi.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho ilmoitti esittävänsä esityksen hylkäämistä.
Salissa tänään: Keskustelu Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymisestä. Tätä päivää on odotettu!#SuomiNatoon @kokoomus pic.twitter.com/5H4XgHpqwn
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) February 21, 2023