Verkkouutiset

Tulevaisuuden työ: Monikulttuurisuus kasvaa – samoin stressi

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset uskovat monikulttuurisuuden ja stressin lisääntyvän tulevaisuuden työelämässä.

Suomalaisen Työn Liiton teettämässä selvityksessä reilulta tuhannelta suomalaiselta tiedusteltiin, miten he uskovat työpaikkojen arjen muuttuvan tulevaisuudessa. Suurin muutos vastaajien mukaan liittyy monikulttuurisuuden lisääntymiseen.

– Vastaajien mielestä työ muuttuu kansainvälisemmäksi ja sitä kautta myös monikulttuurisuus työpaikoilla yleistyy. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi kansainvälisten organisaatioiden lisääntynyt näkyvyys Suomessa sekä jo jonkin aikaa jatkunut työn globalisoituminen, arvioi Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Tutkimuksen mukaan murros näkyy sekä suomalaisten suhtautumisessa työelämään että työhön liitetyissä arvoissa, minkä lisäksi se ulottuu työpaikkojen arkeen. Eljalan mukaan tulokset herättävät monia kysymyksiä siitä, kuinka suomalaisyrityksissä osataan vastata tähän murrokseen.

Paikkasidonnaisuus poistuu ja stressi lisääntyy

Entistä kansainvälisemmäksi käyvän työympäristön lisäksi suomalaiset uskovat erilaisten verkostojen ja yhteistyömallien merkityksen lisääntyvän. Tulevaisuudessa töitä tehdään vastaajien mukaan yhä enemmän yli organisaatiorajojen.

Rajat ovat jatkossa häilyvämpiä paitsi organisaatioiden, työpaikkojen ja työntekijöiden välillä, myös siinä, miten ja missä töitä tehdään.

– Vastaajista moni piti nimittäin hyvin todennäköisenä myös sitä, että työn paikkasidonnaisuus on hiljalleen jäämässä yhä enemmän historiaan. Tämä kytkeytynee selvityksen kärjessä olleeseen monikulttuurisuuden lisääntymiseen, sillä työn muuttuessa kansallisesta kansainvälisemmäksi itse työpaikan sijainnin merkitys vähenee, Eljala huomauttaa.

Tätä mieltä olivat erityisesti yli 55-vuotiaat.

– Vanhin ikäryhmä oli muita enemmän sitä mieltä, että verkostomainen, asiantuntijuus- ja organisaatiorajat ylittävä toiminta lisääntyy, työn paikkasidonnaisuus vähenee ja työt muuttuvat lyhytaikaisemmiksi niiden projektiluontoisuuden takia, Eljala sanoo.

Näkemys työn toimipaikkasidonnaisuuden vähenemisestä korostui myös johtavassa asemassa työskentelevien keskuudessa, minkä lisäksi heidän näkemyksissään nousi muita vahvemmin esiin ajatus työn vaativuuden lisääntymisestä. Uskon työpaineen lisääntyminen sen sijaan näkyi kaikkien vastaajien keskuudessa.

Työtyytyväisyys tuskin lisääntyy

Vähiten todennäköisenä vastaajat pitivät työtyytyväisyyden lisääntymistä sekä yritysten toiminnan kehittymistä avoimemmaksi. Hieman yllättäen myös usko myös sosiaalisen kanssakäynnin lisääntymiseen oli vähäistä.

– On mielenkiintoista huomata, että vastaajat uskovat verkostoitumisen työelämässä lisääntyvän, mutta sosiaalisen kanssakäymisen ei arvella lisääntyvän lainkaan samassa suhteessa. Tämä viittaa todennäköisesti siihen, että verkostoituminen lisääntyy nimenomaan teknologiavälitteisesti esimerkiksi erilaisten sähköisten työkalujen ja sosiaalisen median kautta, Eljala arvioi.

– Kaikkiaan uuden teknologian vaikutus työn muutokseen vaatii vielä jatkoselvittelyä. On kuitenkin selvää, että yritysten kyky hyödyntää teknologiaa sekä sitouttaa ja vaalia eri taustan omaavia työntekijöitä on ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden kannattavalle liiketoiminnalle – ja kaikki tämä edesauttaa myös työssä viihtymistä, Eljala summaa.

Kysely

Kuinka todennäköisenä pidät seuraavia työn toimintatapamuutoksia?

(Asteikko 1 = erittäin epätodennäköinen…5=erittäin todennäköinen). Top 3 vastatut vaihtoehdot.

Monikulttuurisuus työpaikoilla lisääntyy 4,21

Työpaine lisääntyy 4,04

Organisaatiorajat ylittävä toiminta lisääntyy 3,85

Työn paikkasidonnaisuus vähenee 3,78

Työt muuttuvat projektivetoisiksi 3,67

Tehtävät muuttuvat vaativammiksi 3,65

Työntekijän rooli tuotekehityksessä kasvaa 2,89

Työ on entistä mielekkäämpää 2,86

Sosiaalinen kanssakäynti lisääntyy 2,79

Yritysten toiminnasta tulee avoimempaa 2,74

Työhön ollaan entistä tyytyväisempiä 2,59

Innolink Research Oy:n tekemä tutkimus toteutettiin sähköisenä internet-paneelitutkimuksena 15–74-vuotiaille suomalaisille huhtikuussa. Vastaajia oli yhteensä 1011. Tutkimusta täydennettiin laadullisella kyselytutkimuksella, jossa vastaajia oli 55. Tutkimuksen virhemarginaali oli 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uusimmat
MAINOS