Islanti vaikuttaa olevan entistä kiinnostuneempi EU-jäsenyydestä. Kansainvälisen tilanne on saanut ihmiset suhtautumaan EU:iin myönteisemmin.
Asiasta kertovat esimerkiksi Politico ja islantilainen Visir. Politicon lähteiden mukaan jäsenyysneuvottelut ovat valmisteilla, ja kansanäänestys voitaisiin järjestää aikaisintaan kuluvan vuoden elokuussa.
Näiden samojen lähteiden mukaan Islannin parlamentti olisi päättämässä kansanäänestyksen ajankohdasta lähiviikkoina. Kiirettä selittävät muun muassa Yhdysvaltojen hallituksen päätös asettaa tulleja islantilaisille tavaroille sekä sen uhkaukset liittää Grönlanti itseensä.
Islannin sosiaalidemokraattivetoisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansanäänestys EU-jäsenneuvottelujen jatkamisesta järjestetään viimeistään vuonna 2027. Tämä ei käytännössä tarkoita suoraan sitä, että Islanti äänestäisi EU-jäsenyydestä. Sanamuodolla voidaan tarkoittaa myös sitä, että islantilaiset päättävät haluavatko he jatkaa tunnusteluja EU:n kanssa.
Sekä Islannissa että Brysselissä on viime aikoina käyty intensiivisiä kokouksia Islannin jäsenyysneuvottelujen mahdollisesta jatkamisesta.
EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos sanoo Visir-uutissivuston mukaan, että laajentumiskeskustelu on muuttunut viime aikoina. Kos tapasi Islannin ulkoministeri Þorgerður Katrína Gunnarsdóttirin Brysselissä viime kuussa.
– Kyse on yhä enemmän turvallisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja siitä että turvaamme kykymme toimia vaikutuspiireihin jakautuneessa maailmassa. Tämä on kaikkien eurooppalaisten huolenaihe, Kos sanoi.
Islanti on käynyt EU-jäsenyysneuvotteluja jo aiemminkin, vuodesta 2010 vuoteen 2013. Hallitusvaihdokset johtivat kuitenkin neuvottelujen keskeyttämiseen vuonna 2013 ja vuonna 2015 Islanti pyysi, ettei sitä enää pidettäisi EU-ehdokasmaana. Suurimmat kynnyskysymykset liittyivät kalastukseen. Kalastus ja kalanjalostus on Islannin viennin kivijalka.
Nyt tilanne voi olla toinen. Esimerkiksi Donald Trumpin nimittämä uusi Islannin-suurlähettiläs Billy Long ei ollut ehtinyt olla tehtävässään vielä kahtakaan kuukautta, kun hän tammikuussa suututti islantilaiset murjaisemalla vitsin, että Islannista voisi tulla Yhdysvaltojen osavaltio, jonka kuvernööriksi hän itse ryhtyisi.
Tammikuun lopulla Davosissa puhuessaan presidentti Trump itse sekoitti Grönlannin ja Islannin. Trump väitti ettei Nato tue Yhdysvaltoja ”Islannin kysymyksessä” ja että ”Islanti on jo maksanut meille paljon rahaa koska pörssit laskivat Islannin takia”. Todellisuudessa pörssit olivat juuri laskeneet Trumpin Grönlanti-puheiden takia.
