Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa jo 25 vuotta sitten, mutta siitä huolimatta asbestialtistumista tapahtuu edelleen purkutyömailla. Tekniikka & Talous -lehden mukaan yleisin tapa tehdä purkutöitä on osastoimalla.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa AsbTest -tutkimushankkeessa kehitettiin ratkaisuja asbestipurkutöiden puutteisiin. Hankkeessa mitattiin muun muassa asbestipurkajien hengityssuojaimien tiiviyttä. Noin puolet suojaimista ei läpäissyt tiiviystestiä naamarin reunoilta tapahtuvan ohivuodon takia.
Useimmin hylkäyksen syynä oli parta tai parransänki, joka esti suojaimen kunnollisen tiivistymisen.
− Parrattomuus pitäisi ottaa kriteeriksi suojanaamareiden käyttäjille, sanoo erikoistyöhygieenikko Heli Kähkönen Työterveyslaitokselta.
Hänen mukaansa parran heikentävää vaikutusta suojaimen tiivistymiseen ei ole kunnolla ymmärretty.
Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Heikki Frilander sanoo, että asbestitauteja todetaan vielä varsin paljon.
Esimerkiksi vuonna 2015 korvattiin 349 uutta asbestiplakkitapausta.
− Pääosa on historiallista lastia. Altistuminen on vuosikymmenten takaa.