Turun Sanomien mukaan suunta on ollut laskeva jo pitkään, sillä tilastojen mukaan sotilasrikoksia tehdään nykyään lähes puolet vähemmän kuin vielä vuosikymmen sitten.
Vuonna 2008 Puolustusvoimissa tehtiin 5[nbsp]291 sotilasrikosta, mutta sitten määrät lähtivät maltilliseen laskuun. 2010-luvun paras noteeraus on vuodelta 2015, jolloin Suomessa tehtiin vain 2[nbsp]825 sotilasrikosta eli 47 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008.
Vuonna 2016 sotilasrikosten määrä pitkästä aikaa kasvoi ja vakiintui seuraavina vuosina hieman yli 3[nbsp]000 rikokseen vuodessa.
Tätä pitkän aikavälin suurta laskua sotilasrikosten lukumäärässä selittää varusmiesten lukumäärän samanaikainen väheneminen ikäluokkien kutistumisen seurauksena. Vuonna 2004 lähes 30[nbsp]000 miestä ja naista suoritti Suomessa varusmiespalveluksen, mutta vuonna 2018 määrä oli jo pudonnut viidesosalla noin 24[nbsp]000:een.
Pääesikunnan oikeudellisen osaston sektorijohtajan, sotilaslakimies Immo Seppäsen mukaan tilastollisiin muutoksiin vaikuttavat saapumiserien koon lisäksi myös valvonta, kertausharjoitusten määrä ja ennakkoterveystarkastukset.
Viime vuoden 3[nbsp]162 sotilasrikoksesta lähes 75 prosenttia koostui varusmiesten palvelus- ja poissaolorikoksista. Palvelusrikosten osuus oli lähes 43 prosenttia ja poissaolorikosten vajaa 32 prosenttia.
Seppänen toteaa Turun Sanomille, että palvelusrikoksissa on kyse palveluohjesäännön rikkomuksista.
– Jos tuo esimerkiksi olutta tupaan tai rikkoo vaikkapa varomääräyksiä, niin silloin on kyse palvelusrikoksesta, Seppänen valaisee.
Lopuista sotilasrikoksista noin kahdeksan prosenttia oli sotilaalle sopimatonta käytöstä, noin kuusi prosenttia vartiorikoksia ja noin viisi prosenttia kuuliaisuusrikoksia. Esimiesrikosten osuus oli noin prosentti.