Turun Koroistenniemen pohjoispellosta keväällä 2019 otettujen tutkakuvien tarkempi analysointi ja mallinnus on paljastanut maakerroksista viitteitä rakennuksista, uutisoi Turun Sanomat.
– Ne ovat kiinteitä rakenteita, joiden paksuus on noin puoli metriä ja pituus useita metrejä, kertoo Turun yliopiston arkelogi ja geologi Jussi Kinnunen.
Hän kartoitti noin 1,5 hehtaarin alueen maatutkalla, koska muinaismuistolailla suojellulla alueella ei saa kaivaa muutamaa kymmentä senttimetriä syvemmälle. Tutkaamalla päästiin näkemään kerroksiin viiden metrin syvyydelle.
Kinnusen mukaan löydökset vahvistavat sen, että peltoaluetta olisi syytä tutkia tarkemmin Koroisten laajemman historiallisen merkityksen selvittämiseksi.
– Tutkalla ei selviä rakenteiden materiaali eikä ikä. Siinä aivan vieressä on kalmiston paikka, jota on käytetty suunnilleen vuonna 1000. On mahdollista, että kyse olisi saman ajan rakenteista, hän sanoo TS:lle.
Koroistenniemellä sijaitsi 1200-luvun alkupuolelta 1300-luvun taitteeseen asti Suomen ensimmäinen kirkollinen keskus, tuomiokirkko ja piispallinen residenssi. Alueelta on arkeologista aineistoa kivi- ja puurakennuksista, mistä tutkijat ovat päätelleet, että niemi on ollut asuttu läpi keskiajan.
Vallihaudan rajaaman alueen sisäpuolelta on löydetty myös esihistoriallista esineistöä, joka on tulkittu viittaavan siihen, että Koroisissa on eletty jo ennen piispanistuimen aikaa.