TS: Näin kuntien tulisi valvoa vanhustenhoitoa

Konkreettisten mittareiden puute vanhustenhoidon laadussa nähdään ongelmallisena.
Tutkijoiden mielestä vanhustenhoitoa tulisi valvoa kuntien toimesta esimerkiksi uhkasakoin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Tutkijoiden mielestä vanhustenhoitoa tulisi valvoa kuntien toimesta esimerkiksi uhkasakoin. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Tuore tutkimus paljastaa, että aluehallintovirastot (avi) määräsivät vanhustenhoidon epäkohdista ja puutteista vain yhden uhkasakon lähes kymmenen vuoden aikana vuodesta 2010 vuoden 2019 kesään mennessä. Tutkimuksen ovat kirjoittaneet yliopistonlehtori Matti Muukkonen, professori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja professori Virve-Maria Toivonen. Asiasta uutisoi Turun Sanomat.

Tutkimusryhmä kiinnostui selvittämään vanhustenhoidon laatua ja valvontatapauksia, kun lupa- ja valvontavirasto Valvira oli päättänyt tammikuussa 2019 sulkea Kristiinankaupungissa sijainneen Esperi Caren hoivakoti Ulrikan. Tämän jälkeen tutkijat päätyivät tarkastelemaan aineistoa, joka sisälsi 1 864 avien käsittelemää valvontatapausta. Näistä 746 päätyi siihen, että toiminnassa oli virhe tai epäkohta.

– Hyvin vähissä tämä puuttuminen on ollut. Keinot puuttua ovat olleet hyvinkin rajallisia, tylppiä miekkoja, kuvailee Muukkonen.

Muukkosen mukaan vanhustenhoidon valvontavastuun tulisi jakautua kolmelle tasolle: kuntiin, aluehallintovirastoihin ja Valviraan. Kunnilla ei kuitenkaan ole käytännössä lain mukaan mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin, vaan vanhustenhoitoa valvovat avit ja Valvira. Avit voivat määrätä uhkasakkoja, mutta tätä keinoa ei ollut juuri käytetty kerätyn aineiston aikana. Muukkonen ihmettelee sitä, ettei aineiston perusteella ole aina seurattu jatkossa, onko puutteita korjattu.

Tutkijat ehdottavatkin lakiin mahdollisuutta valvoa hoivaa myös kunnille esimerkiksi uhkasakoin tai keskeyttämällä yksityisen hoivakodin toiminta. Sote-uudistuksen myötä sama valvontakeino siirtyisi hyvinvointialueille.

Ongelmalliseki ollaan erityisesti nähty se, ettei laissa ole konkreettisia mittareita hoidon laadun varmistamiseksi. Tulevassa sote-uudistuksessa hoitajamitoitus on selkeästi määrällinen konkreettinen mittari. Huhtikuusta 2023 ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa pitää olla 0,7 työntekijää hoidettavia kohden.

– Omat ongelmansa on siinä, riittääkö työvoima ja laskeeko keskimääräinen osaamistaso, kun hoitajamitoitukseen voidaan laskea muitakin kuin sairaanhoitajia ja lähihoitajia, Muukkonen pohtii.

Mainos