– Opetus keskittyy yhä suurempiin yksiköihin. Samalla kun alakoulujen osuus on Suomessa puolittunut, niin yhtenäiskoulujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, sanoo kyläkoulututkija Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta Turun Sanomille.
Hänen mukaansa kehitys johtuu osin oppilasmäärän putoamisesta.
– Suomessa on kuutisenkymmentä kuntaa, joissa on jäljellä vain yksi koulu, Tantarimäki kertoo.
Hän pitää muutosta merkittävänä, sillä suomalainen koulutusjärjestelmä on aikoinaan rakentunut pienten kyläkoulujen varaan. Nykyisellä lakkautustahdilla kyläkoulut loppuvat vuoteen 2040 mennessä.
Kunnat perustelevat lakkautuspäätöksiä usein säästöillä, mutta Tantarimäen mukaan kustannusvaikutuksia seurataan harvoin.
– Tutkimustiedon mukaan lakkautettujen kyläkoulujen säästöt ovat olleet kolmanneksen vähemmän kuin virkamiesvalmistelussa on arvioitu.
Tutkijan mielestä kuntien olisi koululakkautusten sijaan syytä miettiä voitaisiinko kyläkoulujen ympärille koota muita palveluja.
– Kyläkoulut voisivat olla koko kyläyhteisöä palvelevia toimintakeskuksia. On kuntia, joissa pienten koulujen yhteyteen on tuotu esimerkiksi iltapäiväkerhoja, ryhmäperhepäivähoitoa, vanhusten ruokapalvelua ja yhdistysten toimintoja.