Valtio maksaa kunnille ja valtioille yhdeksän miljoonaa euroa vaalien järjestämisestä. Summa kattaa kuntien ja kaupunkien järjestämät äänestyspaikat ja tarvittavan henkilöstön, kertoo Turun Sanomat.
Kokonaisuudessaan eduskuntavaalien toimittaminen maksaa valtiolle 16 miljoonaa euroa, josta suurin yksittäinen menoerä on kunnille ja kaupungeille maksettava korvaus.
Tämän lisäksi eduskuntavaaleihin käytettävällä rahamäärällä katetaan esimerkiksi toimivat tietojärjestelmät, ääntenlasku, tulospalvelu ja erilaiset vaalimateriaalit, kuten äänestyslaput ja kirjekuoret.
– Vaalityötä tekeville ihmisille maksetaan palkkio, joka vaihtelee kunnasta tai kaupungista riippuen. En usko, että missään kunnassa tai kaupungissa vaalityötä tehtäisiin talkoovoimin. Palkkioiden suuruus voi kuitenkin vaihdella, tarkentaa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä TS:lle.
Ainoastaan kuntavaaleissa kuntakorvausta ei makseta, vaan kulut menevät kunnan omaan piikkiin. Jääskeläinen kuitenkin sanoo, että yleisesti ottaen kaikki valtiolliset vaalit kustantavat yhteiskunnalle 16 miljoonaa euroa.
Jääskeläisen mukaan vaaleista koituvat kustannukset ovat lopulta varsin pienet, sillä vaalit koskevat miljoonia äänioikeutettuja ja kymmeniä tuhansia vaalityöntekijöitä.
Oulun kaupungin lakimies Jukka Lampén puolestaan kiittelee, ettei vaaleihin tarvitse käyttää omia varoja. Hänen mukaansa summaan vaikuttaa se, millaisia palkkioita vaalilautakuntien jäsenille maksetaan.
Vaalilautakuntien lisäksi palkkioita maksetaan lisäksi muun muassa eri laitoksissa ennakkoäänestysaikana kiertäville toimikunnille. Lampénin mukaan toimikunnan jäsenen palkka on 200 euroa päivältä ja puheenjohtajan palkkio 250 euroa päivältä.