Kiinteistöliikemies Donald Trumpin mahdollisuudet USA:n republikaanien puoluekokouksen edustajien enemmistön voittamisesta saattoivat näyttää menetetyiltä Wisconsinin kirvelevän tappion jälkeen kaksi viikkoa sitten.
Tuolloin pahin kilpailija, Teksasin senaattori Ted Cruz voitti lähes kaikki osavaltion 36 puoluekokousedustajaa ja Trump joutui tyytymään kuuteen delegaattiin. Myös Trumpin valtakunnalliset kannatusluvut näyttivät kääntyneen laskuun.
Asetelma kääntyi jälleen Trumpille suosiolliseksi tiistaina, kun Trump voitti New Yorkin esivaalissa 61 prosenttia äänistä ja ainakin 89 jaettavina olleista 95 delegaatista.
Nyt Trumpilla on takanaan 846 delegaattia. Enemmistöön tarvitaan 1 237 delegaattia. Puoluekokousenemmistön voittaakseen Trumpin olisi voitettava jäljellä olevista osavaltioista 391 yhteensä 674 jaossa olevasta delegaatista.
New Yorkin suurvoiton jälkeen tehtävä ei ole enää mahdoton eikä epätodennäköinenkään. Suurin osa jäljellä olevista 15 osavaltioista on niin sanottuja winner-take-all -osavaltioita eli osavaltion esivaalissa eniten ääniä saanut ehdokas voittaa taakseen kaikki delegaatit.
Seuraavat esivaalit järjestetään 26. huhtikuuta Connecticutissa, Delawaressa, Marylandissa, Pennsylvaniassa ja Rhode Islandilla. Trump on mielipidemittausten mukaan näissä osavaltioissa selvästi kärjessä, useissa yli 50 prosentin kannatuksella.
Kaikki näistä – pientä Rhode Islandia ja Connecticutia (winner-take-most) lukuun ottamatta – ovat winner-take-all -osavaltioita.
Pennsylvaniassa suurin osa delegaateista saa puoluekokoukseen vapaat kädet, eli he eivät ole automaattisesti sidottuja äänestämään osavaltiossa voittanutta ehdokasta. Näin Trump ei voi varmuudella laskea kaikkia 71 osavaltion delegaattia taakseen, vaikka voittaisikin siellä selvästi.
Seuraava esivaaliosavaltio on Indiana. Osavaltiossa ei ole tehty toistaiseksi yhtäkään vertailukelpoista ja luotettavaa mielipidemittausta. Lähialueilla ovat pärjänneet sekä Trump että Cruz. Indiana on winner-take-all ja siitä on mahdollisesti tulossa keskeisin jäljellä oleva osavaltio. Osa delegaateista tosin valitaan aluekohtaisesti, joten osavaltion voittaja ei automaattisesti voita kaikkia osavaltion delegaatteja.
Jos voitto menisi Cruzille, Trumpin mahdollisuudet puoluekokousenemmistöön heikkenisivät jälleen. Voittamalla kaikki tai lähes kaikki 57 osavaltion delegaattia Trump käytännössä sinetöisi puoluekokousedustajien enemmistön.
Tämän jälkeen vuorossa on Nebraskan esivaali, joka on sekin winner-take-all. Alueen muut osavaltiot ovat olleet pikemmin Cruziin päin kallellaan, joten hänen voidaan odottaa voittavan osavaltion 36 delegaattia.
Seuraavissa esivaaleissa Länsi-Virginiassa, Oregonissa ja Washingtonissa delegaatit jaetaan suhteellisesti. Siten ne tuskin saavat aikaan suuria heittoja delegaattien määrissä.
Kalifornia on sinetti
Viimeinen esivaalipäivä on 7. kesäkuuta. Etelä-Dakotassa, Montanassa ja Uudessa Meksikossa Cruzilla on mahdollisuudet voittoon. New Jersey on Donald Trumpin valtakuntaa, joten hän voittanee osavaltion 51 delegaattia taakseen.
Kyseisenä päivänä selviää myös edustajarikkaimman osavaltion, Kalifornian, esivaalin tulos. Osavatiossa on jaossa 172 delegaattia. Trumpilla on ollut mielipidemittauksissa keskimäärin noin 10 prosentin johto toisena tulevaan Cruziin nähden Kaliforniassa. Esivaali käydään winner-take-all periaatteella, mutta valtaosa delegaateista jaetaan aluekohtaisen ykkössijan perusteella.
Ennen Kalifornian tulosta Trumpilla ei ole mahdollisuutta sinetöidä puoluekokousedustajien enemmistöä, joten lopullista ratkaisua pitää odottaa kesäkuuhun saakka.
Edellä mainittuihin oletuksiin perustuvalla laskelmalla, jossa Cruz voittaa hänelle suosiolliset osavaltiot, Trump voi ylittää 1 237 delegaatin rajapyykin niukasti.
Jos Trump onnistuisi voittamaan 3. toukokuuta pidettävän Indianan, hän voisi kivuta jopa 1 300 delegaattiin. Sen sijaan ilman Kalifornian voittoa Trump ei enemmistöön yllä.
Jos Trump jää alle puoluekokousedustajien enemmistön, on teoriassa mahdollista, että toisella ja kolmannella puoluekokouksen äänestyskierroksella edustajien enemmistö ryhmittäytyisi jonkun muun ehdokkaan taakse. Se saisi aikaan protestin Trumpin leiristä ja Trump todennäköisesti silti ilmoittautuisi presidenttiehdokkaaksi republikaanipuolueen ulkopuolisena ehdokkaana.
Republikaanipuolueen edustaja sanoi viikko sitten MSNBC:n haastattelussa, että Trumpista tulee republikaanien ehdokas, mikäli hän ylittää 1 100 delegaatin rajapyykin. Tämä johtuu osin käytännöllisistä syistä, että selvästi eniten delegaatteja saanutta ehdokasta ei voi syrjäyttää ilman vakavia seurauksia. Lisäksi puoluekokoukseen saapuu noin 200 sitoutumatonta delegaattia, jotka ovat vapaita äänestämään mielensä mukaan. Lähelle 1 237 delegaatin rajapyykkiä päässeelle ei ole ongelmaa kerätä sitoutumattomista delegaateista riittävää määrää saavuttaakseen enemmistön jo ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Käytännössä Trump on siten jo varmistanut republikaanien presidenttiehdokkuutensa.