[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”trumpburger” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Michelle Obama politisoi ruoan perustaessaan Valkoisen Talon puutarhaan vihannestarhan ja puhumalla voimakkaasti terveellisen kouluruoan puolesta. Myös presidentti Donald Trump on politisoinut ruokaa omalla esimerkillään, joskin hänen vaikutuksensa on todennäköisesti päinvastainen edelliseen presidenttiin verrattuna. Vihannesten promoamisen sijaan Trump on tunnetusti vahva pikaruokakulttuurin kannattaja.
Presidentit ovat vaikuttajia monella arkielämän saralla, ja näitä vaikutuksia on tutkittu erityisesti Yhdysvaltain presidenttiparien keskuudessa. Esimerkiksi, kun presidentti Ronald Reagan sairastui suolistosyöpään tai hänen vaimonsa rintasyöpään, kansa riensi testaamaan omaa syöpäriskiään. Obaman presidenttipariskunnan aktiviteetit terveellisen ruokailun puolesta herättivät sekä ihastusta että vihastusta, mikä on osoitus poliittisen johtajan esimerkin voimasta.
Muodostamme median välityksellä julkisuuden henkilöihin ystävyys- ja vihasuhteita sen pohjalta, minkälaista tietoa me heistä median kautta saamme. Heihin syntyy niin sanottu parasosiaalinen suhde eli heidät koetaan oikeina ihmisinä ja heihin suunnataan voimakkaita tunteita. He myös vaikuttavat päätöksiimme ja valintoihimme.
Esimerkiksi televisiosarjojen henkilöt, naapurimaan kuninkaalliset tai presidentin koira voivat tuntua meistä tutummilta ja luotettavammilta kuin oma perhe. Trump on ollut median kautta osa meidän elämäämme jo Diili-ohjelmasta alkaen, siis kymmenien vuosien ajan. Tällä hetkellä hän on päivittäin läsnä satojen miljoonien ihmisten arjessa. Donald Trumpin vaikutus elämäämme saattaa olla suurempi kuin arvaammekaan.
Yhdysvaltalainen tutkija Jessica Call Myrick kiinnostui Trumpin pikaruokavoittoisesta ruokavaliosta, ja pyrki selvittämään, voisiko myös presidentti Trump esimerkillään vaikuttaa kansalaisten ruoka- ja elämäntapavalintoihin. Lisäksi hän pohti, vaikuttaako asennoituminen Trumpiin pikaruokamieltymyksiin. Siis, suhtautuvatko Trumpille myötämieliset kansalaiset myös pikaruokaan sallivammin. Idolini Donald Trump on erinomaisen terve ja hyvinvoiva, vaikka syö epäterveellisesti. Miksen siis minäkin?
Tutkimusten perusteella tiedetään, että moni seikka vaikuttaa asennoitumiseemme pikaruokaan. Merkittäviä vaikuttimia ovat esimerkiksi omat asenteemme pikaruokaan, käsityksemme ympäristön suhtautumisesta käyttäytymiseemme ja valintoihimme sekä se, kuinka hyvin koemme pystyvämme kontrolloimaan omia valintojamme. Jessica Call Myrick kysyi, kuinka suuri merkitys näiden vaikuttimien ohella voisi olla suhteemme Donald Trumpiin ja hänen usein mediassa toistettu mieltymyksensä pikaruokaan.
Noin tuhat amerikkalaiskuluttajaa kattavan kyselytutkimuksen perusteella Donald Trumpilla saattaa hyvinkin olla vaikutusta asennoitumiseemme pikaruokaan ja halukkuuteemme hakeutua pikaruokaketjujen tiskille. Tutkija löysi kiinnostavia yhteyksiä osallistujien pikaruoka-asenteiden ja Trumpin välillä. Esimerkiksi mitä positiivisemmin vastaaja suhtautui Trumpiin, sitä todennäköisemmin hän suhtautui positiivisesti myös pikaruokaan. Trumpin vaikutus näkyi puoluekannasta riippumatta, sillä republikaanit ylipäänsäkin suhtautuvat pikaruokaan keskivertodemokraattia sallivammin.
Trumpin vaikutus pikaruoka-asenteisiin on tämän tutkimuksen mukaan ilmeinen, mutta ei kuitenkaan yhtä suuri kuin nuo aiemmissa tutkimuksissa tunnistetut tekijät. Donald Trump on tällä hetkellä maailman vaikutusvaltaisin yksittäinen henkilö, joka näkyy sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Tutkija arvioikin, että hän saattaa kuitenkin esimerkillään heikentää merkittävästi kansanterveyttä vaikuttamalla kymmenien tuhansien ihmisten asenteisiin epäterveelliseksi todettua pikaruokaa kohtaan.
Kansanterveysadvokaattien olisikin syytä pikaisesti löytää vastavoima Trumpin haitalliselle vaikutukselle kansalaisten ruokavalintoihin. Michelle Obama ei enää viljele Valkoisen talon puutarhaa, ja kasvissyöjäksi vaihtanut Bill Clintonkin taitaa olla jo hiipunut ruokavaikuttaja. Clinton suorasanaisena pikaruoan kannattajana muutti ruokavaliotaan radikaalisti vakavien sydänoireiden ja ison ohitusleikkauksen jälkeen.
Lisää tutkimuksesta: Jessica Call Myrick, 2020. Connections between viewing media about President Trump’s dietary habits and fast food consumption intentions: Political differences and implications for public health, Appetite 147,[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]