Eduskunnan HLBTI-verkosto on tyytyvöinen Antti Rinteen (sd.) hallituksen linjauksesta aloittaa translain kokonaisuudistus.
– On tärkeää, että laki, jonka muuttamista ovat vaatineet YK:n naisiin kohdistuvan syrjinnän vastainen CEDAW-komitea, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu ja useat maat osana YK:n ihmisoikeuksien vertaisarviointia (UPR), ollaan vihdoinkin uudistamassa, verkosto toteaa tiedotteessaan.
Verkosto pitää erittäin tervetulleena, että lakiuudistuksen lähtökohdaksi translain keskeisten epäkohtien korjaaminen, vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, juridisen sukupuolen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan sekä itsemääräämisoikeuden puute.
Hallitusohjelmakirjaukset jättävät HLBTI-verkosto mielestä kuitenkin vielä paljon kysymyksiä. Ongelmallista verkoston mukaan on, että sukupuolen juridinen vahvistaminen pysyisi mahdollisena edelleen vain täysi-ikäiselle henkilölle. Sukupuolen juridisessa vahvistamisessa on kyse henkilötietojen sukupuolimerkinnästä eli siitä, mikä sukupuoli esimerkiksi passissa näkyy.
– Translain uudistuksen lähtökohdaksi on tulossa sukupuolen juridisen vahvistamisen ja lääketieteellisen sukupuolenkorjauksen erottaminen toisistaan. Tämän myötä ei pitäisi olla mitään estettä mahdollistaa sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäisille. Henkilötietojen sukupuolimerkinnän muuttaminen ei aiheuttaisi mitään peruuttamatonta alaikäisen elämässä. Se kuitenkin antaisi lapselle rauhaa kasvaa juuri sellaisena kuin hän on, verkosto toteaa.
Verkosto painottaa, että translapset ovat yksi haavoittuvimmista lapsiryhmistä, johon kohdistuu Suomessa erittäin paljon ennakkoluuloja ja kyseenalaistamista.
– Translain valmistelussa ei voida ohittaa alaikäisten transihmisten tilannetta. Lainvalmistelussa tulee arvioida, miten sukupuolen juridinen vahvistaminen vaikuttaa alaikäisiin, ja huomioida lapsen etu.
Hallitusohjelmasta jää verkoston mukaan vielä myös epäselväksi, mitä tarkoittaa ”perusteltu selvitys henkilön pysyvästä kuulumisesta korjattavaan sukupuoleen”. Verkoston mielestä on varmistettava, että sukupuolen juridiseen vahvistamiseen riittää hakijan oma ilmoitus ilman suurempaa selvittämisen taakkaa. Lisäksi on arvioitava sukupuolen juridiselle vahvistamiselle kaavaillun harkinta-ajan tarkoituksenmukaisuutta.
– Sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti olla nopea, läpinäkyvä ja saavutettava prosessi, verkosto huomauttaa.
HLBTI-verkosto muistuttaa myös, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on kannustanut jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän mahdollistamista niille, jotka sitä haluavat.
Eduskunnan HLBTI-verkostoon kuuluvat kokoomuksesta Jaana Pelkonen, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala, vihreistä Saara Hyrkkö ja Bella Forsgrén sekä vasemmistoliitosta Veronika Honkasalo ja Jussi Saramo. Verkoston sihteerinä toimii ihmisoikeusjärjestö Seta.
