Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa niin sanotut pimeänä lentävät sotilaskoneet muodostavat yhteentörmäysriskin.
Asia nousi esille joulukuussa, kun kävi ilmi, että useat EU-maat olivat havainneet sotilaslentokoneita, joiden seurantalaitteet oli kytketty pois päältä ja joihin ei saanut radioyhteyttä. Asialla olivat ainakin venäläiset sotilaskoneet.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko esitti joulukuun puolivälissä, että kansainvälisessä ilmatilassa lentävien koneiden tulisi pitää tunnistuslaitteensa päällä ja olla tarvittaessa radioyhteydessä toisiinsa.
– On maailmanlaajuisen ilmailuyhteisön ja lentomatkustajien etu, että näitä pimeitä lentoja ei ole. Haluan, että Suomi toimii asiassa aktiivisesti kansainvälisillä ilmailufoorumeilla, jotta varmistamme siviili-ilmailun turvallisuuden kaikissa tilanteissa, sanoo Risikko.
Trafi on ollut yhteydessä Itämeren valtioiden ilmailujohtajiin sekä ottanut asian esille Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:ssa, Euroopan komissiossa ja kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa. Tavoitteena on, että asiaa käsitellään kaikilla tasoilla ja jokainen valtio kantaisi sille kuuluvan vastuun lentoturvallisuudesta.
Trafin kirjeessä maanantaisessa Itämeren valtioiden siviili-ilmailujohdolle korostetaan pimeiden lentojen aiheuttamaa turvallisuusriskiä sekä lennon turvallisuuselementtien merkitystä. Tällaisia ovat lennonvarmistuksessa käytettävä lentosuunnitelma, radioyhteys lennonvarmistuksen kanssa sekä transponderin käyttö.
Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on kerännyt tietoja Itämeren alueen valtioilta tunnistamattomien lentokoneiden aiheuttamista turvallisuusuhkista ja koneiden käyttäytymisestä. EASAn on nyt laatimassa tilanteesta raporttia, joka toimitetaan myös ICAOn pääsihteerille toimenpiteitä varten.