Itsenäisen venäläisen Levada-tutkimuslaitoksen analyytikko Denis Volkov ruotii tästä löytyvässä Vedomostin kirjoituksessaan länsimedian tapaa käsitellä Venäjän presidentti Vladimir Putinin korkeita kannatuslukuja.
Volkovin mukaan lännessä lähdetään tavallisesti siitä, ettei Venäjältä voi tulla rehellistä tietoa kansalaisten mielipiteistä. Usein puhutaan esimerkiksi ”pelon ilmapiiristä”, joka johtaa siihen, etteivät Putinia vastustavat uskalla kertoa todellista kantaansa.
”Kommentoijat vain ilmaisevat epäilyksensä mielipidemittauksen tehneiden sosiologien rehellisyydestä, tutkimuksen metodologian soveltuvuudesta venäläiseen ympäristöön tai vastaajien vilpittömyydestä sen sijaan, että mentäisiin yksityiskohtiin ja yritettäisiin tehdä selkoa koko ristiriitaisesta aineistosta”, Denis Volkov kirjoittaa.
Hän sanoo, etteivät venäläiset pelkää sanoa todellista kantaansa mielipidemittauksissa. Esimerkiksi Levadan kyselyissä kysymykset presidentistä upotetaan sarjaan yleisiä talouteen ja elämään liittyviä kysymyksiä. Hänen mukaansa järjestelmä on toimiva, ja sen laatua valvotaan.
Analyytikko viittaa lisäksi turkkilais-amerikkalaisen taloustieteilijän Timur Kuranin tutkimuksiin. Kuranin mukaan ihmisillä on taipumus salata mielipiteensä, jos ne ovat vastoin viranomaisten näkemyksiä. Tämä ei kuitenkaan päde kuin pienessä osassa maan eliittiä, jolla on hyvät tiedot siitä, mitä maan huipulla todellisuudessa tapahtuu. Venäjällä tähän kastiin kuuluu vain noin 10 prosenttia kansasta.
Ei vaihtoehtoja
Denis Volkovin mukaan Putinin korkeiden kannatuslukujen taustalla on moniäänisen median puute. Maan nykyiselle johdolle ei yksinkertaisesti tarjota vaihtoehtoja.
”Meidän tutkimuksiemme mukaan vain muutama prosentti väestöstä on tietoinen opposition vainoamisesta ja kansalaisjärjestöjen painostuksesta. Vain viisi prosenttia kansasta voi sanoa olevansa hyvin perillä ajankohtaisista asioista”, Volkov toteaa.
”Useimmat eivät välitä. He eivät tiedä politiikasta, eikä heillä ole poliittisia mieltymyksiä. Juuri heidän parissaan Putinin kannatus on kaikkein korkeinta”, hän jatkaa.
Volkov syyttää tilanteesta Venäjän median tilaa. Hänen mukaansa valtion kontrolli valtamedioista on johtanut siihen, ettei julkisuudessa ole tarjolla vaihtoehtoja nykyiselle poliittiselle linjalle.
”Puolet kansasta saa tietonsa ajankohtaisista asioista ainoastaan 3-4 televisiokanavan uutisohjelmista. Tämä riittää kevyesti niille, jotka eivät juurikaan välitä maailman tapahtumista.”
Sama pätee Volkovin mukaan myös politiikkaan. Valtaapitävien kannalta pulmalliset ehdokkaat suljetaan vaalien ulkopuolelle ja nykyisen johdon piiristä tarjotaan aina vain yksi vaihtoehto.
”On vaikea kuvitella vaaleja, joissa Putinin olisi kilpailtava paitsi korruptiota vastustavaa aktivistia Aleksei Navalnyitä myös entistä presidenttiä Dmitri Medvedeviä ja entistä valtiovarainministeriä Aleksei Kudrinia vastaan”, Denis Volkov maalaa.
Sota nostaa kannatusta
Volkovin mukaan Venäjän mielipidemittausten tuloksia ei voi verrata demokraattiseen länteen. Hän muistuttaa, että koska järjestelmä perustuu uskottavan vaihtoehdon puutteelle, ei Putinin suosio kerro kansan kannasta konkreettisiin poliittisiin päätöksiin vaan pikemminkin valtaapitävien valitseman suunnan yleisestä hyväksynnästä.
Kaikesta huolimatta Putinin kannatus on nykyisin suurta jopa niiden parissa, jotka hankkivat tietoa ulkopuolisista ja itsenäisistä lähteistä. Volkovin mukaan tilanne oli erilainen vielä 4-5 vuotta sitten. Kaikki kuitenkin muuttui Krimin annektoinnin jälkeen.
Volkov kertoo Krimin tapahtumien tuoneen Putinin hallinnolle valtavasti lisää kannattajia jopa sen suurimpien kriitikoiden parista. Hänen mukaansa tämä on ollut yllätys Kremlillekin.
Levadan mielipidemittaukset viimeisen 16 vuoden ajalta paljastavat Vladimir Putinin suosion olleen 84–89 prosentin huippulukemissaan vuosina 1999 ja 2003, 2007–2008 ja 2014–2015. Kolme näistä neljästä ajanjaksosta on osunut aikaan, jona Venäjä on käynyt sotaa ja ollut samanaikaisesti napit vastakkain Yhdysvaltojen kanssa.
Alimmillaan Putinin kannatus on ollut taas vuosina 2005 ja 2011–2012. Ne ovat ainoat ajanjaksot, joina presidentin kannatus on vajonnut alle 60 prosenttiin. Molemmilla kerroilla Venäjää vaivasi paha taloudellinen ahdinko ja kaduilla nähtiin valtavia mielenosoituksia.
Denis Volkov uskookin Venäjän nykyisten talousvaivojen näkyvän ennen pitkää Putinin kannatuksessa.
Toistaiseksi venäläiset ovat kuitenkin rauhoittuneet odottamaan. Presidentti on luvannut, että laihoja vuosia on vain kaksi. Venäjän valtion omistaman julkisen mielipiteen mittauslaitoksen (VTsIOM) viimeisimmän kyselyn mukaan Putinia kannattaa noin 88 prosenttia venäläisistä.