Pohjoiskorealaisista pitkäaikaisista vankileireistä on olemassa vain vähän todistajalausuntoja, koska vain harva selviää niistä hengissä. YK:n toimistoa Etelä-Koreassa johtavan Signe Poulsenin mukaan etenkin viimeaikaisista leireistä on vain vähän tietoa.
Poulsen kertoi Daily Starille, että suurin osa pitkäaikaisleirejä koskevista todistuksista koski Kim Jong-Ilin eli nykyisen johtajan Kim Jong-unin isän hallitsija-aikaa.
Poulsenin mukaan on liian aikaista sanoa, miten pitkäaikaisleirien käytäntö saattaa muuttua Kim Jong-unin aikana.
Sen sijaan lyhytaikaisleireistä, joista vangeilla on toivoa päästä vapauteen, on saatavilla järkyttävää tietoa.
– Se on todella synkkää. Hakkaaminen ja kidutus ovat yleisiä käytäntöjä. Vangeilla ei ole tarpeeksi ruokaa, mikä ei välttämättä johdu siitä, etteikö ruokaa olisi, vaan systeemistä, Poulsen sanoo.
Rikoksista syytettyjen henkilöiden oikeudenkäynnit eivät hänen mukaansa täytä kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja.
Leireiltä selviytyneet ovat kertoneet myös äärimmäisen rankasta työnteosta, julkisista teloituksista, rituaalisista nöyryytyksistä ja jopa aborteista, joita raskaana oleville naisille on tehty väkisin.
Vain 9-vuotiaana vankileirille joutunut Kang Chol-hwan kertoo, että Pohjois-Korean gulagit ovat ”pahempia kuin Auschwitz”.
Poulsenin mukaan Pohjois-Korea on kansainväliselle yhteisölle erityinen haaste.
– Muissa maissa, joissa olen ollut, paikalliset sosiaaliorganisaatiot voivat kertoa edes jotakin, mitä on tekeillä. Ne ovat hyödyksi erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä. Mutta Pohjois-Koreassa tuollaista ei ole oikeastaan yhtään, Poulsen sanoo.