Jaakko Kiander korostaa, että eläkerahastot on tarkoitettu tulevien eläkkeiden maksamiseen. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että väestön ikääntyessä varoja on riittävästi eläkkeisiin tulevaisuudessakin, kun maksajia on suhteessa edunsaajien määrään huomattavasti vähemmän.
– Vielä 60-luvulla eläkemaksuja maksavia työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Nyt työntekijöitä on enää kolme kertaa enemmän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Eläkerahastoja on kartutettu sitä varten, että tähän jo kauan sitten ennustettuun muutokseen kyetään varautumaan.
Kiander huomauttaa, että mikäli kansalaisaloite taitetusta indeksistä hyväksyttäisiin, eläkerahastot lähtisivät supistumaan ja loppuisivat 2060-luvulla kokonaan.
– Tämän jälkeen kaikki eläkkeet pitäisi rahoittaa suoraan työssäkäyviltä kerättävillä eläkemaksuilla, mikä nostaisi eläkemaksun 35 prosenttiin, hän toteaa.
– Nuorten ikäluokkien maksettavaksi tulevat eläkemaksut tulevat olemaan selvästi korkeammat kuin nykyisten eläkkeellä olevien ikäluokkien maksamat. Lisäksi nuorten ikäluokkien eläkeikä tulee nousemaan lähelle 70:tä vuotta, kun taas nykyiset eläkeläiset jäivät eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Näistä syistä ei olisi oikeudenmukaista kasvattaa nuorten ikäluokkien maksutaakkaa, Kiander kirjoittaa.
Kiander tunnustaa, että eläkeläisten köyhyys on Suomessa ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan indeksillä korjata.
– Köyhien eläkeläisten kannalta tärkeämpiä toimeentuloon vaikuttavia tekijöitä ovat kansaneläkkeen ja takuueläkkeen taso, eläkeläisten asumistuki ja lääkekorvaukset, hän toteaa.