Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) joutuu tarkan punninnan eteen arvioidessaan Fennovoiman rakennuslupahakemusta.
Vaikka asian ympärillä on paljon mielipiteitä, TEM:n esitys rakennusluvasta pitää perustua juridiseen harkintaan. Elinkeinoministeri Olli Rehn on kertonut TEM:n päätöksenteon vievän viikkoja.
Juridista harkintaa ohjaa ennen muuta ydinenergialaki ja viime vuoden syyskuussa uuteen hallituksen periaatepäätökseen kirjattu omistusehto 60 prosentin kotimaisuusasteesta. Uusi periaatepäätös annettiin, kun kävi ilmi, että Fennovoimaan tulee huomattava venäläisomistus saksalaisen sijaan.
Tilaa tulkintaan
Viime vuoden syyskuussa hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös toteaa omistajuudesta seuraavaa (s.9):
”Valtioneuvoston käsityksen mukaan maan energiapolitiikan ohjattavuuden varmistaminen ja sen myötä maan huoltovarmuuden varmistaminen edellyttävät sitä, että selkeä enemmistö yhtiön tosiasiallisesta omistuksesta on kotimaisilla toimijoilla.”
Termi ”tosiasiallinen omistajuus” on uudelleen muuttuneessa ja osittain sekavassakin tilanteessa merkittävä kirjaus, joka antaa TEM:n virkamiehille tilaa katsoa kriittisesti julki kerrottua kroatialaisomistusta.
Onko kroatialaisyhtiö tosiasiallisesti kotimainen (EU-jäsenmaa tulkitaan periaatteessa kotimaiseksi), jos sen rahoitus tulee Venäjältä? Ja vaikka venäläinen rahoitus ei antaisi juridisia perusteita kyseenalaistaa kroaattiyrityksen kotimaisuutta, niin voidaanko yhtiön katsoa olevan uskottava omistaja, jos sen pitäisi sijoittaa Fennovoimaan satakertainen summa suhteessa siihen, mitä sillä on omaa pääomaa? Nojaako yhtiö vain ns. poliittiseen rahaan eikä markkinaehtoiseen rahaan?
Kroaattiyhtiö on siis EU-alueella sijaitseva ja näin ollen ”kotimainen yhtiö”, mutta onko se ”tosiasiallisesti kotimainen”, on jo tulkinnanvaraisempi kysymys. Voi hyvin olla, että Fennovoiman rakennuslupahakemus evätään juuri tällä tulkinnalla. Joka tapauksessa kyseessä on tarkka juridinen arvio, eikä poliittinen mielipiteenilmaisu.
Yhteiskunnan kokonaisetu hämmentää
TEM kertoi tiedotteessaan 24.6., millä perusteella se arvioi Fennovoiman rakennuslupahakemusta. Tiedote julkaistiin sen jälkeen, kun Fortum kertoi osuutensa Fennovoimasta olevan sittenkin epävarmalla pohjalla. Neuvottelut venäläisen vesivoimatuotannon ostamisesta olivat pitkittyneet.
Ministeriö kertoi arvioivansa rakennuslupahakemuksessa myös yhteiskunnan kokonaisetua.
”Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on arvioida, täyttyvätkö rakentamislupahakemuksen edellytykset koskien yhteiskunnan kokonaisetua ja erityisesti 60 prosentin kansallista omistusosuutta.”
Yhteiskunnan kokonaisetu arvioidaan kuitenkin periaatepäätöksen yhteydessä, jonka tekee eduskunta ja jonka valtioneuvosto vahvistaa. Tämän arvion siis teki edellinen eduskunta, joka puolsi periaatelupaa.
Rakennusluvan yhteydessä arvioidaan yleensä laitoksen taloudellista, teknistä ja turvallisuuspohjaa. Se on ikään kuin tekninen arvio, ei periaatteellinen. Näin asian tulkitsee myös Fennovoima kotisivullaan:
”Toisin kuin periaatepäätöskäsittelyssä, rakentamisluvan hakemisessa laitosta ei arvioida enää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta, vaan arviossa keskitytään suunnitellun laitoksen turvallisuuteen, rakentamiseen ja käyttöön.”
Näyttää siltä, että Fennovoiman ja ministeriön tulkinta, mitä kaikkea rakentamislupapäätöksessä voidaan arvioida, eroavat toisistaan.
TEM vahvistaa Verkkouutisille, että se aikoo arvioida rakentamislupapäätöksessä uudelleen yhteiskunnan kokonaisetua. TEM tukeutuu ydinenergialakiin.
Mitä sanoo laki?
Ydinenergialain pykälät 18 ja 19 käsittelevät rakentamislupapäätöstä. Rakentamislupa voidaan pykälän 18 perusteella myöntää, jos ”ydinlaitoksen rakentaminen on 11 §:ssä tarkoitetussa periaatepäätöksessä katsottu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja eduskunta on päättänyt, että periaatepäätös jää voimaan.” Pykälä viittaa siis periaatepäätöksessä arvioituun yhteiskunnan kokonaisetuun. Tällä perusteella kokonaisetu olisi siis jo aiemmin arvioitu.
Pykälä 19 taas luettelee nipun teknisiä seikkoja, jotka rakennuslupahakemuksen tulee täyttää.
Pykälän lopussa kuitenkin todetaan, että lupa voidaan myöntää, jos ”suunniteltu ydinlaitos muutoinkin täyttää 5–7 §:ssä säädetyt periaatteet”. Pykälässä viisi todetaan, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Tämän perusteella rakennuslupahakemuksessa voitaisiin arvioida yhteiskunnan kokonaisetua, ellei sitten pykälä viisi viittaa sekin periaatehakemukseen. Menee kinkkiseksi.
Fennovoima: ei sittenkään ristiriitaa
Verkkouutiset kysyi Fennovoimalta, tulkitseeko yhtiö eri tavalla rakentamislupahakemusta kuin ministeriö. Fennovoiman mukaan yhteiskunnan kokonaisetu on käsitelty jo periaatepäätöksen yhteydessä ja tässä suhteessa yhtiölle on annettu puhtaat paperit.
Fennovoimasta arvioidaan, että TEM:n viittaus yhteiskunnan kokonaisetuun liittyy ”annetun periaatepäätöksen ehtoon kotimaisesta omistuksesta (EU/ETA alue), jonka täyttymisestä olemme antaneet selvityksen ministeriölle. Kyseessä ei siis ole erilainen, saati väärä laintulkinta.”
Onko siis TEM:llä päteviä juridisia argumentteja evätä Fennovoiman rakennuslupahakemus? Näyttää siltä, että yksi merkittävä argumentti on arvio tosiasiallisesta kotimaisuusasteesta.
TEM ei voine kuitenkaan tehdä poliittista arviota yhteiskunnan kokonaisedusta, koska se kuuluu periaatepäätökseen, jonka eduskunta tekee ja jonka valtioneuvosto vahvistaa.
Yhteiskunnan kokonaisedun arviointi laajassa mielessä on aina poliittista punnintaa. Ydinvoimayhtiön toiminnan ja oikeusturvan kannalta olisi kestämätöntä, jos eduskunta ensin toteaisi periaatepäätöksessään yhteiskunnan kokonaisedun toteutuneen, mutta seuraava hallitus epäisi kuitenkin rakennusluvan poliittisin perustein yhteiskunnan kokonaisedun nimissä.
Fortum apuun
Elinkeinoministeri Olli Rehn kertoi Ylen haastattelussa, että Fortumille on edelleen ovi auki tulla omistajaksi Fennovoimaan. Ovi on auki niin kauan kuin TEM arvioi rakennuslupaa.
Rehnin selvä linjaus kielii siitä, että Fortum tarvittaisiin pelastamaan Fennovoiman ydinvoimaprojekti. Nykyinen venäläisjohdannainen kroaattiyhtiö tekee kuvasta sotkuisen ja luultavasti antaa myös juridiset perusteet evätä rakennuslupa.