Poliisi kirjasi näitä tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 150 enemmän kuin viime vuonna ja kokonaismäärä hipoo jo tuhatta.
Viime vuonna noin 15 prosenttia kaikista rikoslakirikoksista oli erilaisia petoksia. Kuluvana vuonna kaikkien petosten määrä on sen sijaan laskenut lievästi.
– Oikea tieto petosrikosilmiöistä on paras keino ennalta estää näitä rikoksia. Petokset tosin muuttavat säännöllisesti muotoaan ja muuttuvat aina vain vaikeammiksi todeta, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo.
Viime vuonna petoksista tehtyihin lähes 31[nbsp]000 rikosilmoitukseen mahtuu monenlaista huijausta. Tämä rikosongelma ei koske vain Suomea vaan kyse on maailmanlaajuisesta rikollisesta toiminnasta.
– Odotettavissa onkin, että uusia tekotapoja syntyy koko ajan ja ongelma vain kasvaa, Aho muistuttaa.
Valepoliiseja ja nigerialaiskirjeitä
Viime vuosi oli valepoliisirikosten osalta vaikea. Saldoksi tuli noin tuhat kirjattua rikosilmoitusta ja suuret omaisuusvahingot. Asiasta puhuttiin paljon ja se sai paljon huomiota mediassakin.
– Tänä vuonna näitä rikoksia on tapahtunut edelleen. Kirjattujen valepoliisirikosten kokonaismäärä heinäkuun lopussa oli 259, joista onnistuneita 50. Vahingot ovat noin 375[nbsp]000 euroa. Poliisi ja pankit ovat saaneet pysäytetyiksi rikollisia siirtoja yli 211[nbsp]000 euroa, Aho kertoo.
Hänen mukaansa suurimpia rikosvahinkoja aiheuttavia petosrikoksia ovat edelleen ns. nigerialaiskirjeet eri muodoissaan. Näiden avulla luodaan mielikuvaa helposti saatavista varoista, jotka ovat peräisin esimerkiksi Syyrian konfliktista.
– Niin ikään rakkaus-, sijoitus- ja toimitusjohtajahuijauksissa rikollinen toiminta muuttuu kaiken aikaa. Näihin on usein liitetty myös yksityisten kansalaisten ja yritysten identiteettejä, Aho sanoo.
Huijauksista pitää ilmoittaa
Maailmalla petoksiin liittyvät rikosluvut ovat suuria. On kuitenkin arvioitu, että vain noin 20 prosenttia rikoksista ilmoitetaan poliisille.
– Se, ettei huijauksista uskalleta puhua ja niistä ilmoittaa, ei todellakaan edistä niiden paljastamista tai estämistä. Nuoret aikuiset eli 20-29-vuotiaat raportoivat huijauksista eniten ja ikäihmiset puolestaan vähiten. Nuorilla aikuisilla rikosvahingot ovat kuitenkin pienemmät suhteessa ikäihmisiin, Aho sanoo.
Hän korostaa, että kaikenlaisista huijauksista ja niiden yrityksistä pitää aina ilmoittaa poliisille.
Ahon mukaan poliisi, Finanssiala ja monet muut tahot miettivät aika-ajoin yhdessä, mitä on tehtävissä ja miten petosrikollisuutta voidaan parhaiten estää ennalta.
– Rikollinen markkinointi on kasvanut ja netissä olevat valesivut ovat hyvinkin uskottavia. Vastavuoroisesti monen pankin valppaus on kehittynyt ja monet rikokset on pystytty ennalta estämään, Aho sanoo.