Maaliskuun 13. päivänä hallitus kielsi yleisötilaisuuksien järjestämisen ja koko tapahtuma-ala pysähtyi. Sen jälkeen tapahtuma-alan yritykset ovat odottaneet hallitukselta toimia, jolla korvattaisiin koronan aiheuttamat tappiot yrityksille.
– Niitä ei ole kuitenkaan kuulunut, toteaa kansanedustaja Marko Kilpi (kok.).
Hän teki asiasta toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan hallitukselta tekoja koronakriisistä kärsivän tapahtuma-alan työpaikkojen ja toimintaedellytysten pelastamiseksi.
– Tein jo elokuussa asiasta kirjallisen kysymyksen, johon ministeri (Juha) Lintilän (kesk.) antama vastaus oli huono. Siinä listattiin vain kysymyksessäni mainitsemat tapahtuma-alan kokemat epäkohdat ja erilaiset yritystuet, joista alalle ei ole mitään hyötyä. Siitä sai sen käsityksen, että ministeri ei ymmärrä tilanteen vakavuutta, kun päivässä ajetaan alas yli kahden miljardin euron arvoinen toimiala, niin kuinka tuhoisat seuraukset siitä on, Kilpi sanoo.
Tapahtumateollisuus ry:n tutkimuksen mukaan 92 prosenttia alan toimijoista on koronakevään aikana menettänyt 79 prosenttia liikevaihdostaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.
Tutkimuksessa 89 prosenttia tapahtumateollisuuden toimijoista arvioi liikevaihdon menetysten olevan kuluvan kesä-elokuun aikana 77 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Sesonkipainotteisilla toimijoilla puhutaan siis jopa koko vuoden liikevaihdon menetyksestä, jos heidän liiketoimintansa keskittyy kesäkauden tapahtumajärjestämiseen. Tutkimuksessa 78 prosenttia vastaajista, jotka normaalisti työllistävät 24[nbsp]000–37[nbsp]000 tilapäistä työntekijää ilmoittaa, ettei työllistä tänä vuonna yhtään tilapäistä henkilökuntaa.
– Koronakriisin vuoksi tänä vuonna työllistämättä jää siis 19[nbsp]000–29[nbsp]000 henkilöä. Tapahtuma-alalla on paljon – jopa lähes 40 prosenttia – mikroyrityksiä, jotka ovat jäämässä sekä kustannustuen että kaiken muunkin järjellisen toimeentulon ulkopuolelle. Tämä on ehkä se suurin ja parhaillaan käynnissä oleva henkilökohtainen tragedia monelle alalla työskentelevälle, Kilpi toteaa.
Hän huomauttaa, että yritysten yleinen kustannustuki ei auta tapahtuma-alan yrityksiä, koska tapahtuma-alojen kustannusrakenne ja kustannustuen kriteerit eivät kohtaa.
Yleinen kustannustuki korvaa liikevaihdon menetyksiä huhti-toukokuun ajalta ja siinä huomioidaan viime vuoden maalis-toukokuun liikevaihdon keskiarvo ja sitä verrattiin tämän vuoden huhtikuun tai huhti-toukokuun keskiarvoon. Suhdeluvusta vähennettiin 0,3 eli maksimissaan sai osasta huhti-toukokuun kiinteistä kuluista korvausta 0,7 kertoimella.
– Tapahtumajärjestämisessä kustannukset syntyvät pitkältä aikaväliltä, jopa yli vuoden mittaiselta aikajaksolta ennen tapahtumaa, kun tulot realisoituvat vasta aivan tapahtuman kynnyksellä tai jopa sen jälkeen, Kilpi sanoo
– Hallituksen kulttuurimyönteisyys tuntuu kärsivän rajusta inflaatiosta. Tiede- ja kulttuuriministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ei lausunut sanaakaan tuoreessa linjapuheessaan kulttuurista. Talousvaliokunnassa hallituspuolueiden enemmistö päätti jatkaa tapahtuma-alan käsittelyä omana asianaan. Tästä lopputulemana hyvin helposti on se, että se ei velvoita hallitusta mihinkään, eduskunta ei saa päättää asiasta ja tapahtuma-ala tönäistään kylmän viileästi rotkon reunalta, Kilpi toteaa.