Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Laitinen–Pesola haluaa uskoa, että ay-liike ei politikoi yhteiskuntasopimuksella.
– Toivon, että ay-liike tuntee vastuunsa jäsenistöstään. Uskon, että suuri osa palkansaajajohtajista ajaa jäsenistönsä asiaa, Laitinen-Pesola sanoo. Hän toimi pitkään terveydenhoitajien ammattiliiton Tehyn puheenjohtajana.
Julkisuudessa on arvuuteltu, että vasemmistovetoinen ay-liike ei välttämättä tekisi porvarihallituksen kanssa yhteiskuntasopimusta. Tällä tavalla se tukisi SDP:n oppositiopolitiikkaa.
SDP aikoo tehdä oman ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksesta. Tiistaina puheenjohtaja Antti Rinne toisti puolueen kielteisen näkemyksen työajan pidentämisestä ja arvioi sen vain pahentavan työllisyystilannetta. Yhtä kielteisesti asiaan on suhtautunut SAK.
Laitinen-Pesola sanoo, että ainakin toimihenkilöjärjestö STTK:ssa hallitukseen suhtauduttiin pragmaattisesti.
– Siellä periaatteena oli, että kulloisenkin hallituksen kanssa pitää tulla toimeen.
”Ay-liikkeessä kriisitietoisuutta”
Laitinen-Pesolan mukaan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten on sisäistettävä, että ratkaisuun ei päästä sanelemalla, hätäilemällä tai asettamalla tiukkoja ehtoja.
– Nyt pitäisi unohtaa kynnyskysymysten asettaminen. Kaikkien on ymmärrettävä, että vaihtoehdot ovat vähäisiä.
Laitinen-Pesola pitää hallituksen asettamaa väljempää aikataulua realistisena ja Juhani Saloniuksen asettamista selvitysmieheksi hyvänä. Palkansaajien näkökulmasta pidempi aikataulu toimii jäseniä sitouttavana.
– Kun kuitenkin päätetään isoista ja vaikeista asioista, niin sitä ei voi ay-liikkeessä tehdä kuuntelematta jäsenistöä.
Laitinen-Pesola pitää sadan tunnin vuosityöajan lisäystä turhan kategorisena tavoitteena. Hänen mukaansa julkisella sektorilla ja toimihenkilöpuolella hyviä tuloksia on saatu aikaan muilla työaikajärjestelyillä. Ongelma niissä on se, ettei tällaisia uudistuksia ole kovin helppo mitata, ja juuri mitattavuutta on edellyttänyt pääministeri Juha Sipilä. Myöskään EK ei liene suopea toimille, joiden tehoa on vaikea todentaa.
Laitinen-Pesola kuitenkin uskoo, että sopimusta lähdetään yrittämään. Takaraja tälle päätökselle on ensi perjantai. Yksi mahdollinen keino päästä eteenpäin on se, että ensi viikolla syntyisi yhteisymmärrys erilaisista keinoista, joilla kilpailukyky nousee, mutta niiden soveltamisessa eri liitoilla olisi oma vapaus.
– Yllättävää olisi, jos yritystä ei tehtäisi. Kyllä ay-liikkeessäkin on kriisitietoisuutta.