Helsinki GSE:n makrotaloustieteen professori Niku Määttänen nostaa esille kysymyksen, onko talouden suhteellisen nopea toipuminen koronakriisistä elvytyksen ansiota.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen BKT kasvoi toisella neljänneksellä noin 2,0 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, mikä tarkoittaa sitä, että BKT saavutti koronakriisiä edeltäneen tason.
Esimerkiksi STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan näin nopeaa toipumista harva kuvitteli ja hänen mukaansa elvytyksellä onnistuttiin välttämään tyypillinen pitkä kituutus.
– Itse ajattelen, että elvyttäminen on talouspolitiikkaa, jolla kasvatetaan kysyntää tavoitteena kasvattaa kokonaistuotantoa, Niku Määttänen kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa finanssipolitiikan osalta selkeitä esimerkkejä elvyttämisestä ovat julkisten investointien tilapäinen kasvattaminen ja verotuksen keventäminen. Määttäsen mukaan elvyttäminen voi olla hyödyllistä, jos tuotantoa rajoittaa alhainen kysyntä.
– Koronakriisi ei minusta ainakaan alkuun aiheuttanut tilannetta, jossa elvyttäminen olisi erityisen hyödyllistä. Vähän yksinkertaistaen: palveluiden tuotantoa on vaikea kasvattaa talouspolitiikalla, jos niiden kulutusta rajoittaa lähinnä huoli tartuntavaarasta, Määttänen perustelee.
Julkiset menot ja alijäämä kasvaneet huomattavasti
Hän toteaa, että julkiset menot ja julkisen talouden alijäämä ovat kasvaneet huomattavasti koronakriisin aikana.
– Moni tuntuu pitävän sitä merkkinä ”elvyttämisestä”. Iso osa tästä kehityksestä liittyy automaattisiin vakauttajiin, kuten työttömyysturvaan, eikä erillisiin elvytyspäätöksiin, Määttänen toteaa.
Hänen mukaansa merkittävä osa päätösperäisestä menojen kasvusta liittyy puolestaan yrityksille maksettuihin tulonsiirtoihin. Valtiovalta on myös antanut yrityksille paljon erilaisia lainoja ja takauksia.
– Koronakriisin yhteydessä jaetut yritystuet ovat luullakseni olleet fiksua politiikkaa, mutta en itse kutsuisi niitä elvyttämiseksi. Kyse ei ole ollut niinkään kysynnän kasvattamisesta vaan pikemminkin konkurssiaallon välttämisestä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, Määttänen näkee.
Hänen mielestään elvyttämistä parempi termi on ”talouden tukitoimet”, jollaisiksi Talouspolitiikan arviointineuvosto luokitteli yritystuet.
– Hallitus on toki harjoittanut myös tavanomaista elvyttämistä, esimerkiksi kasvattamalla erilaisia liikenneinfrainvestointeja. Ei ole kuitenkaan selvää, että ne olisivat olleet jotenkin ratkaisevassa osassa koronakriisin talousvaikutusten hoitamisessa, Määttänen toteaa.
Onko talouden suhteellisen nopea toipuminen koronakriisistä elvytyksen ansiota?
Mitä tarkoitamme ”elvyttämisellä” (talouspolitiikasta puhuttaessa)?
1/11— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) August 17, 2021
Julkiset menot ja julkisen talouden alijäämä ovat koronakriisin aikana kasvaneet huomattavasti. Moni tuntuu pitävän sitä merkkinä ”elvyttämisestä”.
Iso osa tästä kehityksestä liittyy automaattisiin vakauttajiin, kuten työttömyysturvaan, eikä erillisiin elvytyspäätöksiin.
7/— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) August 17, 2021
Koronakriisin yhteydessä jaetut yritystuet ovat luullakseni olleet fiksua politiikkaa, mutta en itse kutsuisi niitä elvyttämiseksi. Kyse ei ole ollut niinkään kysynnän kasvattamisesta vaan pikemminkin konkurssiaallon välttämisestä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa.
9/— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) August 17, 2021
Hallitus on toki harjoittanut myös tavanomaista elvyttämistä, esim. kasvattamalla erilaisia liikenneinfrainvestointeja. Ei ole kuitenkaan selvää, että ne olisivat olleet jotenkin ratkaisevassa osassa koronakriisin talousvaikutusten hoitamisessa.
11/11— Niku Määttänen (@NikuMaattanen) August 17, 2021