Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan varsinkin työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt. Viime vuonna suomalaisista 14 prosenttia raportoi psyykkisiä oireita ja kuormitusta. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 12 prosenttia.
Sen sijaan itsemurha-ajatukset eivät ole yleistyneet. Viime vuonna itsemurha-ajatukset ovat yleisimpiä työikäisillä: 20–54-vuotiaista itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, 55–74-vuotiaista kolme prosenttia ja 75 vuotta täyttäneistä kaksi prosenttia.
– Psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyessä myös terveyspalvelujen käyttö mielenterveysongelmien vuoksi lisääntyi 20–54-vuotiailla. Naiset hakevat apua mielenterveysongelmiin miehiä useammin. Myönteinen muutos on, että itsemurha-ajatuksia kokeneista 20–54-vuotiasta miehistä aikaisempaa useampi oli hakenut apua mielenterveysongelmiin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari tiedotteessa.
FinSote-tutkimuksen mukaan psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus oli korkein Helsingissä (17 %), Pirkanmaalla (16 %) ja Päijät-Hämeessä (15 %) ja matalin Keski-Pohjanmaalla (10 %).
Psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näyttääkin siltä, että taustalla ei ole pelkästään se, kuinka vaikea epidemiatilanne alueella on ollut.
Terveyspalveluihin pääsy vaikeutunut varsinkin pk-seudulla
Koronaepidemian aikana pääsy lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle on vaikeutunut.
Vuosien 2020 ja 2018 tilanteita verrattaessa lääkäripalveluita riittämättömästi saaneiden osuus on lisääntynyt sekä miehillä (19 % vs. 14 %) että naisilla (21 % vs. 17 %).
Eniten terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut 20–54-vuotiailla miehillä. Heistä 19 prosenttia kertoo, että on saanut liian vähän palveluita tarpeeseensa nähden, kun vastaava luku oli 13 prosenttia vuonna 2018.
Suurin muutos havaittiin hammaslääkäripalveluissa. Hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia – joka vastaa väestössä noin 550[nbsp]000 ihmistä – kertoo, että on saanut liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia.
Lääkärin, hoitajan ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen näyttää keskittyneen pahimmille epidemia-alueille. Esimerkiksi Uudellamaalla riittämättömästi lääkäripalveluita saaneiden osuus oli 16 prosenttia vuonna 2018, kun vuonna 2020 vastaava osuus oli 22 prosenttia.
Myös Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa terveyspalveluihin pääsy on selvästi vaikeutunut.
THL:n johtavan asiantuntijan Anna-Mari Aallon mukaan tulokset antavat aihetta huoleen, jos ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.
– Olemassa olevat sairaudet voivat pahentua ja vielä diagnosoimattomat ongelmat voivat jäädä havaitsematta ajoissa. Alueellinen kehitys viittaa siihen, että myös koronaepidemia on vaikeuttanut palveluihin pääsyä. On tärkeää selvittää, mitkä väestö- ja asiakasryhmät ovat erityisesti kärsineet palvelujen huonosta saatavuudesta, jotta toimia asian korjaamiseksi voidaan kohdentaa oikein, sanoo Aalto.
FinSote 2020 tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Tutkimukseen kutsuttiin 61[nbsp]600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä, joista 28[nbsp]199 osallistui siihen. Vastausaktiivisuus oli 46 prosenttia. Tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä.