– Jatkuvasti toistuva väite on, että toimitusjohtajat päättäisivät ristikkäin toistensa palkkioista pörssiyhtiöissä. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt kattava selvityksemme ei tue tätä väitettä, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Yhteensä 27 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa toimii toisen pörssiyhtiön hallituksessa, ja heillä on yhteensä 36 hallituspaikkaa eli 5 prosenttia paikoista.
Eniten toimitusjohtajilla on hallituspaikkoja suurissa pörssiyhtiöissä, joiden hallituksissa heillä on yhteensä 18 paikkaa. Useimmiten toisessa pörssiyhtiössä istuvat suurten yhtiöiden toimitusjohtajat, kun 44 prosentilla heistä on toisen yhtiön hallituspaikka.
Linnainmaan mukaan luvut ovat kansainvälisessä vertailussa vähäisiä.
– Huomionarvoista on, että ristikkäisiä valvontasuhteita ei ole ainoatakaan, eli kahden suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajat eivät istu ristikkäin toistensa yhtiöiden hallituksessa, hän huomauttaa.
Toimitusjohtaja on oman yhtiön hallituksessa vain 17 pörssiyhtiössä. Monissa maissa toimitusjohtajan hallitusjäsenyys on lähes normi. Ruotsissakin toimitusjohtaja istuu omassa hallituksessa noin 43 prosentissa pörssiyhtiöistä.
Selvitys osoitti myös, etteivät toimitusjohtajat kansoita palkitsemisvaliokuntia.
Palkitsemisvaliokunnissa on yhteensä 207 paikkaa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla näistä paikoista on vain kahdeksan (3,9 %). Nämä kahdeksan paikkaa on yhteensä seitsemällä eri toimitusjohtajalla seitsemässä eri yhtiössä.
Oman yhtiön toimitusjohtaja ei ole palkitsemisvaliokunnan jäsenenä missään yhtiössä, mikä olisikin vastoin listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusta.
– Toimitusjohtajien lähes olematon osuus palkitsemisvaliokuntien jäsenistä osoittaa myytiksi sen väitteen, että pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat päättäisivät toistensa palkkioista ja näin vedättäisivät yleistä palkitsemistasoa ylöspäin välillisesti myös omaksi edukseen, Linnainmaa summaa.
Selvitys kattaa kaikki pörssiyhtiöt, joiden päälistauspaikka on Helsinki, yhteensä 120 yhtiötä.