Suurin osa panttivangeiksi ottamisista (26) on tapahtunut Syyriassa. Suurin osa pidätyksistä puolestaan Kiinassa (23) ja Egyptissä (22), kertoo kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (TIR).
Tällä hetkellä panttivankeina on eri puolilla maailmaa 54 journalistia, kolme kansalaisjournalistia ja neljä mediatyöntekijää. Viime vuonna samaan aikaan panttivankeina oli 40 toimittajaa. Nousua on tapahtunut 35 prosenttia.
Ei liene yllätys, että Syyria on kärjessä niiden maiden listalla, joissa toimittajia joutuu panttivangeiksi. Journalistit ovat helppoja kohteita ISIS-järjestön tai Al-Nusran Rintaman kaltaisille radikaaleille ryhmittymille.
– Nämä ryhmät eivät ota toimittajia panttivangeiksi ainoastaan lunnasrahojen toivossa, vaan myös kylvääkseen kauhua ja pelkoa. Tämän seurauksena kokonaiset alueet Syyriasta ovat muodostuneet tiedonvälityksen mustiksi aukoiksi. TIR sanoo.
Journalistien sieppaamisesta on tullut yleistä myös Jemenissä sen jälkeen kun shiaryhmittymä Houthi valtasi maan pääkaupungin Sanaan syyskuussa 2014.
Yli 24 tunniksi siepattujen journalistien lukumäärä väheni tänä vuonna. Osasyy on Ukrainan tilanne. Viime vuonna Ukrainan sota-alueella siepattiin eniten toimittajia, mutta tänä vuonna ei enää yhtään. Tämä johtuu osittain siitä, että tilanteen jäädyttyä, alueella on entistä vähemmän toimittajia.
Syyria vaarallisin maa toimittajille
Espanjalaiset journalistit Angel Sastre, José Manuel López ja Antonio Pampliega – kaikki kokeneita sotareporttereita – siepattiin syyrialaisessa Aleppon kaupungissa 13. heinäkuuta yhdessä fikserinsä Usama Ajjanin kanssa. TIR:n saamien tietojen mukaan fikseri on vapautettu, mutta kolme toimittajaa ovat Al-Nusran Rintaman panttivankeina.
Ulkomaisia journalisteja pidetään arvokkaina saaliina, koska heidän avullaan terroristijärjestöt voivat yrittää kiristää rahaa journalistien kotimailta ja ulkomaisten toimittajien sieppaukset saavat myös enemmän julkisuutta kuin paikallisten toimittajien sieppaukset.
Brittitoimittaja John Cantlie ei ole mikään tyypillinen ISIS:n panttivanki. Hänet siepattiin 2012 yhdessä toimittaja James Foleyn kanssa. Foley murhattiin elokuussa 2014. Cantlien sieppaajat ovat käyttäneet häntä usealla lavastetulla videolla mediapropagandansa välineenä.
Syyrialaistoimittaja Obaida Batal, 28, siepattiin kahden kollegansa kanssa Orient TV:n toimitukseen tehdyssä hyökkäyksessä Rifaatissa 25. heinäkuuta 2013. TIR:n tietojen mukaan ISIS pitää häntä vankinaan.
Toimittajia siepattu myös Jemenissä ja Irakissa
Houthit sieppasivat journalisti Salah Al-Qaidin Sanaassa 28. elokuuta. TIR:n tietojen mukaan häntä kidutettiin ja hänet vietiin pidätyskeskukseen. Sen jälkeen hänestä ei ole kuulunut tietoja.
Ainakin 15 journalistia, kansalaisjournalistia ja mediatyöntekijää on Houthien vankeina. Heidän kohtalonsa on TIR:n mukaan huolestuttava, koska Houthit eivät kunnioita Geneven sopimusta, eivätkä epäröi käyttää panttivankeja ihmiskilpinä.
Paikallisen sanomalehden Al-Mizanin toimittaja Zakir Khalil siepattiin ISIS:in toimesta Mosulissa 3. helmikuuta syytettynä ”maanpetoksesta ja vakoilusta”. Hänen tämänhetkisestä tilanteestaan ei ole mitään tietoa.
Mosulin valtaamisen jälkeen ISIS on siepannut ainakin 48 journalistia ja kansalaisjournalistia ja teloittanut 13.
Kahdeksan journalistia kadoksissa
Journalistia pidetään kadonneena, kun ei ole saatavilla riittävästi tietoa, onko hänet surmattu tai otettu panttivangiksi, eikä kukaan ole ottanut vastuuta hänen kohtalostaan.
Suurin osa toimittajien katoamisista on tapahtunut tänä vuonna Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta vuosien ajan katoamisia on tapahtunut myös muun muassa Latinalaisessa Amerikassa sekä Aasiassa.
Barqa TV:lle työskennellyt viiden hengen ryhmä ei palannut koskaan työmatkaltaan Koillis-Libyasta elokuussa 2014. Ryhmään kuului egyptiläinen kameramies Mohamed Galal sekä libyalaiset Khaled Al-Subhi, Younes Al-Mabrouk, Abdussalam Al-Maghrebi ja Youssef Al-Qamoudi.
Heidän kohtalostaan ei ollut mitään tietoa, kunnes Tobrukissa päämajaansa pitävä hallitus ilmoitti huhtikuussa, että heidät on murhattu. Viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet mitään todisteita näiden väitteiden tueksi. Todisteiden puutteessa toimittajia pidetään yhä kadonneina.
TIR on painostanut Libyan hallitusta selvittämään näiden viiden toimittajan kohtalot, samoin kun syyskuussa 2014 kadonneiden tunisialaisten journalistien Sofiane Chourabin ja Nadhir Ktarin kohtalot.
Toimittajia pidätettynä 153 – Turkki uusi maailmanmestari
Työnsä vuoksi on parhaillaan pidätettynä 153 toimittajaa. Heidän lisäkseen pidätettyinä on 161 kansalaisjournalistia ja 14 mediatyöntekijää.
Tämä on vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin 178 toimittajaa ja 178 kansalaisjournalistia oli pidätettyinä. Kiina, Iran, Egypti ja Eritrea ovat yhä maailman suurimmat vankilat journalisteille.
– Yhtenä esimerkkinä Turkin lisääntyvästä sortovallasta maassa pidätettiin eniten toimittajia vuoden 2015 aikana, sanoo TIR.
Tuorein esimerkki Turkin hallituksen sekaantumisesta oikeuslaitoksen toimintaan on 26. marraskuuta tapahtunut Cumhuriyet-lehden toimittajan Can Dündarin pidätys. Dündar palkittiin tänä vuonna TIR:n Lehdistönvapauden palkinnolla. Myös Ankaran osaston päällikkö Erdem Gül on pidätetty.
Heitä uhkaa mahdollisesti jopa elinkautinen vankeusrangaistus. Heitä syytetään terroristijärjestöön kuulumisesta, vakoilusta ja valtionsalaisuuksien paljastamisesta, koska lehti julkaisi toukokuussa artikkelin, jossa spekuloitiin Turkin salaisen palvelun toimittavan aseita Syyriaan.