Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna.
Prime-toimistojen osalta vuokrausmarkkina on piristynyt ja näissä kiinteistöissä tilankysynnän, vuokrien ja käyttöasteiden kehitys on vahvaa, Kiinteistöomistajat ja rakennuttajat Rakli kertoo tiedotteessa. Sen sijaan heikommilla sijainneilla tai heikompikuntoisissa tiloissa vuokraus on vaikeaa ja vajaakäyttö korkealla.
Etätyökäytäntöjen vakiintuminen on osaltaan vähentänyt toimistotilojen kysyntään liittyvää epävarmuutta. Yritykset hakevat edelleen pienempää ja laadukkaampaa tilaa halutuilta sijainneilta.
Kiinteistöyhtiö Technopoliksen toimitusjohtaja Niko Pulli kertoi Raklin tilaisuudessa, että kysyntä kohdistuu erityisesti alle 1000-neliöisiin toimistotiloihin. Niiden pitää olla muunneltavia, palveluiden lähellä – mielellään samassa rakennuksessa – ja liikenneyhteyksien hyvät, mikä tarkoittaa Pullin mukaan myös parkkipaikkoja.
Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö kasvoi edelleen kolmannen kvartaalin lopussa ja oli keskeisillä toimistoalueilla keskimäärin 17,1 prosenttia syyskuun lopussa. Keskeisillä toimistoalueilla oli noin 750 000 neliömetriä tyhjää tilaa eli noin 27500 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa.
Vajaakäyttöasteet olivat korkeimmillaan Helsingin Sörnäisissä ja Pitäjänmäellä, jossa yli neljännes tilasta oli vajaakäytöllä.
Kuitenkin laatutasoltaan korkeimpien eli niin sanottujen grade A -toimistotilojen vajaakäyttö on huomattavasti alhaisempaa. Kysyntää tilalle oli erityisesti Helsingin Ruoholahdessa ja Vallilassa sekä Espoon Otaniemessä.
Rakli-KTI:n toimitilabarometrin tulosten mukaan Helsingin keskustan primetoimistokiinteistöjen vuokrat laskivat noin 7,2 prosenttia syksyllä 2025 verrattuna kevääseen 2025. Muiden suurten kaupunkien vuokrissa nähtiin hienoista nousua.
Toimistovuokrien ennustetaan nousevan ainoastaan Helsingin keskustassa, kun muissa suurissa kaupungeissa vuokrien odotetaan laskevan seuraavan 6 kuukauden aikana.
Toimistojen osuus kiinteistösijoitusmarkkinan kokonaisvolyymista on edelleen pienentynyt kuluvana vuonna, vaikka kiinteistösijoitusmarkkinan hyvä vire muutoin jatkui kolmannella kvartaalilla.
KTI:n tilastojen mukaan kolmannen kvartaalin kiinteistösijoitusvolyymi ylsi vajaaseen 700 miljoonaan euroon, eli noin 80 prosenttia korkeammaksi verrattuna vuodentakaiseen. Eniten kauppaa tehtiin asumis-, yhteiskunta- ja liikekiinteistöistä.
Toimistoissa sijoittajien kiinnostus kohdistuu laadukkaimpiin tiloihin parhailla sijainneilla. Kotimaisten sijoittajien aktiivisuus on pysynyt vaisuna, mutta erityisesti ruotsalaisia sijoittajia on aktivoitunut Suomen toimistomarkkinassa. Nykyinen hinnoittelutaso tarjoaa sijoittajille mahdollisuuksia. Helsingissä toimistojen arvot ovat laskeneet muita Pohjoismaita enemmän. Samalla primekohteiden vajaakäyttö on verrattain matalalla ja vuokrien nousu vahvaa.
Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät, kuten välttämättömyyshyödykkeitä, kauneuden ja hyvinvoinnin sekä kuntoilun ja urheilun palveluita tarjoavat, erottuvat edukseen. Halpakaupat ja ruokakaupat menestyvät, kun taas erikoiskauppa on vaikeuksissa.
Liiketilojen vajaakäyttö on pysynyt matalalla. Liiketilatransaktioiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Sijoittajakysyntä tällä sektorilla kohdistuu eniten päivittäistavarakauppa- ja halpakauppavetoisiin kohteisiin sekä kauppakeskuksiin.
Tuotannollisten kiinteistöjen markkina odottaa myös suhdannetilanteen kohentumista, mutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ovat valoisat. Yritysten tavoitteet optimoida toimitusketjuja tukevat erityisesti modernien logistiikkakiinteistöjen kysyntää. Suurissa kaupungeissa vajaakäyttöasteet ovat nousseet vuodentakaiseen verrattuna, mutta vajaakäyttö on pysynyt verrattain matalalla tasolla.
