Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 147 000 toimintarajoitteista henkilöä on köyhyyden tai syrjäytymisen riskissä. Pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen ja sosiaalinen puute ovat toimintarajoitteisilla muuta väestöä yleisempiä.
Työikäisillä toimintarajoitteisilla vajaatyöllisyys on yhtä yleistä kuin pienituloisuus. Noin puolet toimintarajoitteisista on eläkeikäisiä, mutta myös työikäisistä toimintarajoitteisista merkittävä osa on pois työelämästä.
– Noin viidennes työikäisistä toimintarajoitteisista oli pienituloisia ja yhtä suuri osuus vajaatyöllisen kotitalouksien jäseniä vuonna 2021. Yli puolet toimintarajoitteisista työikäisistä oli itse pois työelämästä suurimman osan vuodesta ja noin kolmannes oli eläkkeellä tai työttömänä, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.
Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koetaan Suomessa verrattain vähän, mutta toimintarajoitteisilla henkilöillä puute on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muulla väestöllä. Vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta koki 6,1 prosenttia toimintarajoitteisista ihmisistä, kun muusta 16 vuotta täyttäneestä väestöstä sitä koki vain 1,3 prosenttia.
Toimintarajoitteet voivat aiheuttaa myös ulkopuolisuuden kokemuksia yhteiskuntaan kuulumisesta tai sosiaalisissa suhteissa. Ulkopuolisuuden tunnetta koki työikäisistä toimintarajoitteisista lähes joka kolmas ja kaikista noin 30 prosenttia.
Iäkkäillä rajoitteita liikkumisessa, nuorilla keskittymisessä ja muistamisessa
Kaikkiaan noin 580 000 henkilöllä eli 12,9 prosentilla 16 vuotta täyttäneestä väestöstä oli viime vuonna vakavia toimintarajoitteita. Iäkkäillä toimintarajoitteet olivat yleisimpiä. Yli 84-vuotiaista yli puolella oli vakavia toimintarajoitteita.
Iäkkäiden henkilöiden vakavat toimintarajoitteet liittyvät tavallisimmin liikkumiseen, nuorimpien taas keskittymiseen tai muistamiseen. Yli 74-vuotiaista runsaalla neljäosalla oli kävelemisessä tai portaiden kulkemisessa paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet siihen ollenkaan. 16–34-vuotiaista reilulla 5 prosentilla oli muistamisessa tai keskittymisessä paljon vaikeuksia.
Jos vakavien rajoitteiden lisäksi huomioidaan myös lievemmät toimintarajoitteet, yleisimmät liittyvät muistamiseen ja keskittymiseen. Vähintään lieviä rajoitteita muistamisessa tai keskittymisessä ilmoitti vajaa kolmasosa kaikista 16 vuotta täyttäneistä.
– Nuorten kokemat vakavat ongelmat muistamisessa tai keskittymisessä ovat yllättävän yleisiä, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muissa tutkimuksissa on havaittu, Okkonen kertoo.
Hänen mukaansa kaiken kaikkiaan Suomessa 16 vuotta täyttänyt väestö kokee toimintarajoitteita useammin kuin Ruotsissa, jossa toimintarajoitteisia oli 8,3 prosenttia vuonna 2021.
– Myös Ruotsissa toimintarajoitteisuus yleistyy iän myötä, ja vakavat rajoitteet liittyvät useimmiten kävelemiseen ja portaiden kulkemiseen. Samoin havainto nuorimpien muita työikäisiä yleisemmistä muistamis- tai keskittymisongelmista pätee sielläkin.