– Pidän kornina, että musteen juuri ja juuri kuivuttua kilpailukykysopimuksen kesäkuisesta allekirjoitustilaisuudesta, kunnissa mietitään uusia leikkauslistoja henkilöstölle, jonka kontolle on kiky-sopimuksen kolmen vuoden määräaikaisilla lomarahaleikkauksilla jo ennestään kasattu eniten säästövastuita, sanoo Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.
Liiton syyspäivillä Ähtärissä lauantaina puhuneen Pihlajamäen mukaan viime aikoina on ollut nähtävissä, että vapaaehtoisiin palkattomiin talkoovapaisiin ”painostaminen” kuntien säästökeinona on ollut yleistymään päin.
– On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi kahden viikon lomautus merkitsee jytyläiselle karenssiaika huomioiden keskimäärin noin kolmen prosentin palkanalennusta vuositasolla, vastaava palkaton talkoovapaa enemmän.
Pihlajamäki korostaa, että Jyty – kuten eivät muutkaan työntekijäjärjestöt – hyväksy, että talkoovapaita otettaisiin säästökeinona. Siinä on kyse selkeästä vapaaehtoisesta palkan leikkaamisesta. Eivätkä lomautukset yleensä ole edes tuoneet tavoiteltuja säästöjä, vaan pikemminkin lisäkustannuksia.
KT Kuntatyönantajien alkuvuodesta tekemän kyselyn mukaan yt-neuvotteluja arvioitiin käytävän ainakin 37 kunnassa tai kuntayhtymässä kuluvana vuonna. Pihlajamäen mukaan arvio ”taitaa olla alakanttiin”.
– Lomautusten ja palkattomien talkoovapaiden tarjoaminen tai jopa vaatimus niiden pitämisestä vaihtoehtona pidemmille lomautuksille on erittäin huolestuttava ilmiö. Ja se ei koske vain kuntasektoria vaan myös kirkon alaa sekä yksityisiä työnantajia, Pihlajamäki huomauttaa.
Yhteisenä nimittäjänä useimmilla kuntien yt-neuvotteluilla on huonosti hoidettu talous, jota sitten paikataan työntekijöitä kurittamalla.
Kuntien talousongelmat ovat Pihlajamäen mukaan kiistämätön tosiasia, ja ongelmia syventävät vielä tulossa olevat valtionosuusleikkaukset. Siinä suhteessa ensi vuoden ennusteet näyttävät Pihlajamäen mukaan vain pahentavan tilannetta.
– Kestäviä ratkaisuja kuntien talousongelmiin ei saavuteta lomautuksilla vaan pitkäjänteisillä rakenteellisilla uudistuksilla. Talousluvut saadaan ehkä lyhyen aikaa näyttämään paremmilta, mutta vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin kestäviä. Henkilöstön työtehtävät kasaantuvat, työuupumus ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja tavoitellut säästöt kääntyvätkin kasvaviksi menoiksi, hän luettelee.