Kyselyssä selvitettiin Manner-Suomen kuntien aikuissosiaalityön sekä toimeentulotukityön nykytilaa.
– Tulosten perusteella näyttää siltä, että aikuissosiaalityön palveluista on pulaa. Niissä kunnissa, joissa palvelujen riittävyys arvioitiin kohtalaiseksi tai heikoksi, asuu lähes kaksi kolmasosaa väestöstä, selvityksen tehnyt erityisasiantuntija Ellen Vogt Kuntaliitosta sanoo.
Kuntien arvioiden mukaan etenkin päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä ikääntyneet ja nuoret jäävät herkimmin nykyisten aikuissosiaalityön palvelujen ulkopuolelle.
Kuntien mukaan erityisesti nuoret tarvitsisivat juuri heille sopivia ja räätälöityjä palveluita. Tällaisia ovat muun muassa asumisohjaus, arjen tukemiseen keskittyvät palvelut sekä tukihenkilötoiminta.
Ellen Vogtin mukaan tulokset kertovat toimeentulotukityön ja aikuissosiaalityön eriytymisestä. Viime vuosien lainsäädäntömuutokset, erityisesti työmarkkinatukiuudistus sekä toimeentulotuen käsittelyn ehdottomat määräajat, ovat vieneet kunnilta mahdollisuuksia vaikuttavaan sosiaalityöhön ja ennaltaehkäisyyn. Kuntien on ollut pakko priorisoida toimeentulotukea.
Kyselyn vastaukset kattavat 251 kuntaa Manner-Suomen 304 kunnasta. 141 kuntaa vastasi itsenäisesti ja yhteistoiminta-alueiden vastaukset kattoivat 110 kuntaa. Tulokset kattavat 83 prosenttia Suomen kunnista ja 96 prosenttia väestöstä.
Toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityön resurssit ovat suurimassa osassa kuntia lisääntyneet tai pysyneet ennallaan viime vuosina. Ammattiryhmistä etuuskäsittelijöiden ja sosiaaliohjaajien määrää on lisätty ja sosiaalityöntekijöiden vähennetty.
– Näyttää siltä, että resurssien turvaaminen ei ole riittänyt paikkaamaan laajentuneita tehtäviä, kuten vastuun kasvua pitkään työttömänä olleista henkilöistä. Tulokset tukevat Kuntaliiton esitystä, jonka mukaan perustoimeentulotuki kannattaa irrottaa aikuissosiaalityön yhteydestä ja siirtää Kelan vastuulle, sanoo Vogt.
Hallitus linjasi kehysriihessään, että perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään vuoden 2017 alusta Kelan tehtäväksi.