Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi viime viikolla kotoutuslinjauksia maahanmuuttajille. Yksi ehdotuksista koskee maahanmuuttajien ja kantaväestön sosiaaliturvan eriyttämistä.
Kaksi perustuslakiasiantuntijaa arvioi Iltalehdessä, että pelkkä pyrkimys tehostaa maahanmuuttajien integrointia suomalaiseen yhteiskuntaan tuskin riittää oikeuttamaan syrjivää kohtelua, josta esityksessä heidän mukaansa on kyse.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Liisa Nieminen sanoo ehdotusta ongelmalliseksi perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen kannalta. Siinä kielletään asettamasta kansalaisryhmiä eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä.
– Sosiaaliturvan eriyttäminen tuolla tavoin, että maahanmuuttajia kohdeltaisiin muita huonommin, on tyyppitapaus tuollaisesta syrjinnästä. Vaikea on löytää hyväksyttävää syytä, Liisa Nieminen arvioi IL:lle.
– Vaikea kuvitella, että nyt löytyisi hyväksyttävä syy. Tuolloin (aiemmin perustuslakivaliokunnassa) ei hyväksytty syyksi sitä, että tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä sillä, kun ei anneta sosiaalitukia niin paljon.
Nieminen ei hyväksy myöskään kokoomuksen vaatimusta, että kielitaito ja Suomen tuntemus asetettaisiin vaatimukseksi pysyvälle oleskeluluvalle.
– Suomessa on esimerkiksi pysyvinä professoreina henkilöitä, joilla ei ole suomen kielen taitoa, ja jotkut ovat olleet Suomessa kymmeniä vuosia. Enää se ei olisi mahdollista, jos ehdotus toteutuisi.
Myös julkisoikeuden emeritaprofessori Raija Huhtanen sanoo kynnyksen sosiaaliturvan eriyttämiselle maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä olevan korkea.
– Pelkkä pyrkimys tehostaa maahanmuuttajien integrointia suomalaiseen yhteiskuntaan tuskin riittää oikeuttamaan syrjivää kohtelua, Huhtanen arvioi IL:lle.
Kokoomus ehdottaa myös maahanmuuttajille 75 prosentin tukikattoa minimipalkasta. Emeritaprofessori Raija Huhtasen mukaan tässäkin olisi kysymys syrjivästä kohtelusta. jos sitä sovellettaisiin vain maahanmuuttajiin.