Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus paljasti miten kuljettajat maksavat verkkopankissa laskuja, lähettelevät viestejä WhatsAppissa, selaavat Tinderiä ja Instagramia ja jopa katsovat Netflixiä ajaessaan autoa. Kuljettajan keskittyminen liikenteessä mobiilisovelluksiin aiheuttaa visuaalista tarkkaamattomuutta, jolla on kiistaton yhteys liikenneonnettomuuksiin.
Uudet autot ovat myös pullollaan erilaisia infotainment-järjestelmiä, jotka tarjoavat hyödyn lisäksi myös puhdasta viihdettä autoilijoille.
Useimmiten mobiilisovellusten ja järjestelmien käyttöliittymien aiheuttamaa visuaalista tarkkaamattomuutta ei ole testattu luotettavasti. Nykyisenlaisen testauksen tuloksiin saattaa itse asiassa vaikuttaa enemmän se, millainen testauksessa käytetty koehenkilöotos on kuin itse testattava käyttöliittymä. Käyttöliittymien tarkkaamattomuustestauksien tulokset voivat siis olla jopa vääristyneitä.
Nykyistä testausta pitäisi parantaa, jotta käyttöliittymien aiheuttamien häiriötekijöiden mittausta voitaisiin pitää luotettavana, toteaa KTM, FM Hilkka Grahn. Hän arvioi väitöskirjatutkimuksessaan uutta testausmenetelmää visuaalisen tarkkaamattomuuden mittaamiseksi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa.
– Nykyiset testausmenetelmät eivät ota kaikkia visuaaliseen tarkkaamattomuuteen vaikuttavia seikkoja huomioon. Lisäksi joissain testausmenetelmissä ei testauksen aikana edes ajeta, Grahn toteaa väitöstiedotteessaan.
Tutkimusten mukaan tien visuaalisella vaativuudella ja koehenkilöiden yksilöllisillä taipumuksilla katseen kestoon on vaikutusta testitulokseen. Esimerkiksi karttasovelluksen aiheuttamaa visuaalista tarkkaamattomuutta saatetaan testata suoralla tiellä.
– Karttasovellusta harvoin tarvitaan suoran tien ajamiseen, joten testiympäristön realistisuus ja visuaalinen vaativuus pitäisi ottaa huomioon testauksessa, Grahn huomauttaa.
Myös sillä, millaisilla koehenkilöillä sovelluksia testataan, on suuri merkitys.
– Jos koehenkilöotoksessa on vain sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät testitilanteessa nopeilla vilkaisuilla omaksumaan testattavan käyttöliittymän tai tehtävän tilan, voi tällainen tehtävä läpäistä tarkkaamattomuuspotentiaalitestauksen ihan vain näiden koehenkilöiden takia, Grahn sanoo.
Grahn tutki väitöskirjassaan myös sitä, miten erilaiset käyttöliittymien ja sovellusten vuorovaikutustavat vaikuttavat kuljettajan visuaaliseen tarkkaamattomuuteen.
– Siitä, millaiset suunnitteluratkaisut auttaisivat vähentämään tarkkaamattomuutta turvallisuuskriittisessä kohteessa, on tieteeseen perustuvaa tietoa aika vähän, hän kertoo.
Hänen mukaansa tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että niin sanotulla kontekstiin sopivalla suunnittelulla on mahdollista vähentää kuljettajan visuaalista tarkkaamattomuutta.
– Jos sovelluksien ja käyttöjärjestelmien aiheuttamaa tarkkaamattomuutta testattaisiin paremmin ja luotettavammin ja jos tällaisia sovelluksia ja käyttöjärjestelmiä suunniteltaisiin alun perin käyttökonteksti mielessä, tarjoisi se mahdollisuuden tehdä liikenteestä turvallisempaa meille kaikille, Grahn sanoo.
Hilkka Grahnin kognitiotieteen väitöskirja On the measurement of visual distraction potential of in-car activities tarkastetaan perjantaina 1.10. Jyväskylän yliopistossa.