Arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen korottaminen kuulostaa koronakriisin runtelemalle matkailu- ja ravintola-alalle irvokkaalta, ja se olisi työllisyydelle suonenisku, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi Kauppalehden mielipidekirjoituksessa.
Hän viittaa Kauppalehden analyysiin (KL 15.5.), jossa päädytään siihen, että kulutusverojen korottaminen vaikuttaa houkuttelevalta uusien tulojen lähteeltä.
– Samaan lopputulokseen päätyi työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä ehdottaessaan ensi vaiheessa arvonlisäverojen alentamista koronakriisin jälkeisen kysynnän piristämiseksi, mutta sen jälkeen erityisesti alennettujen arvonlisäverokantojen nostamista, Lappi kirjoittaa.
Lapin mukaa lähes kaikki matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat menettäneet yli 90 prosenttia liikevaihdostaan.
– Hotellien ja kylpylöiden kysyntä palautuu kriisiä edeltävään aikaan aikaisintaan syksyllä 2021, mihin mennessä toimiala on tehnyt usean sadan miljoonan euron tappiot. Kukaan ei pysty sanomaan, milloin ravintoloiden asiakasmäärät palaavat ennalleen. Festivaalit on kesältä peruttu, tappiot ovat isot. Kongressi- ja kokoustoimiala on täysin pysähdyksissä, Lappi toteaa.
– Talvimatkailuala odottaa kauhun sekaisin tuntein seuraavaa kautta: onko lentoja, ja jos on, minkä verran ja miten kansainväliset asiakkaat palaavat? Matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat kriisin jäljiltä henkitoreissaan useita vuosia.
Hänen mukaansa matkailu- ja ravintola-alan taloudellinen toipuminen koronasta vie ainakin kymmenen vuotta.
– Arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen korottaminen olisi 140[nbsp]000 henkilöä työllistävälle toimialalle ja samalla työllisyydelle suonenisku. Toimialan toipumista tulee edistää alentamalla ravintolaruokailun ja anniskelun alv pikaisesti kymmeneen prosenttiin ja muiden matkailupalvelujen alv viiteen prosenttiin.
Lappi korostaa, että elinkeinoelämän rakenne on muuttunut, ja palvelualojen merkitys on kasvanut kaikissa kehittyneissä maissa.
– Talouden rakenteen muutos näkyy myös Suomessa. Hyvä esimerkki tästä on työllisyyden kehittyminen. Verrataessa työllisten määrää vuosina 2008 ja 2019 havaitaan, että palvelualoille on tullut 139 000 uutta työllistä, kun samaan aikaan teollisuudesta on kadonnut 88[nbsp]000 työllistä.
Muutos näkyy matkailualan kehityksessä ennen koronakriisiä. Matkailu on 16 prosenttia Suomen palveluviennistä ja 5,2 prosenttia koko viennistä.
Toimiala on kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Suurimpia ongelmia on Lapin mukaan heikko hintakilpailukyky.
– Matkailu- ja ravintolapalvelujen verotus on Euroopan huippua, mikä on johtanut palvelujen korkeisiin hintoihin ja yritysten heikkoon kannattavuuteen.
– On pakko kysyä, miksi talousasiantuntijat ja hallitukset tarjoavat arvonlisäverojen korotuksia vientialalle, joka on vieläpä ainoa vientiala, joka tilittää arvonlisäveroa valtiolle?