Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Timo Heinonen on tyytyväinen siihen, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus osoittaa toisessa lisätalousarviossaan lisää rahaa yritysten tukemiseen.
Moni vielä kevättalvella moitteetta toiminut yritys on ajautunut koronan takia akuuttiin kriisiin. Edessä on konkurssiaalto ja massiivinen työttömyys, ellei apua saada yrityksiin perille nopeasti.
Myös kunnissa ja terveydenhoidossa tilanne on tukala ja lisäapu tänne tulee tarpeeseen.
– Tuet yrityksille ovat olleet liian monen lukon ja byrokratian takana. On hyvä, että nyt tukea lisätään kaikille yrityksille – miljardin lisätuki menee tänne todella tarpeeseen.
– Enää ei voida puhua, että korona kohtelisi kaltoin joitain toimialoja. Nyt suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät kaikissa yrityksissä, ja jos niitä ei nyt onnistuta auttamaan yli tämän tilanteen, menetämme valtavan määrän työpaikkoja. On kaikkien suomalaisten etu, että yritykset kestäisivät yli koronan, toteaa Timo Heinonen tiedotteessa.
Heinonen pitää tärkeänä, että lailla suljettavaksi määrätyt ravintolat ja kahvilat saavat oman tukensa, mutta tarve on iso myös koko yrityskentässä.
– Esimerkiksi koulujen siirtyminen etäopetukseen on tarkoittanut monille koulukuljetuksia hoitaville yrityksille vaikeita aikoja. Myös parturi-kampaajat, hierojat ja muut vastaavat ovat menettäneet käytännössä koko kassavirtansa. Yritykset eivät nyt kaipaa lisää byrokratiaa vaan oikeasti ihan rahaa. Vuokrat pitää maksaa ja muutkin juoksevat kulut, Heinonen muistuttaa.
Hallitus ottaa myös käyttöön uutena alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitetun väliaikaisen toimeentuloturvan, kun lapsen vanhemmista toinen on joutunut jäämään etäopetuksen takia töistä pois. Valtio varautuu myös yhteensä noin 1,5 miljardilla turvaamaan ihmisten päivittäistä toimeentuloa.
– Esitimme tätä jo silloin, kun koulujen sulkemisesta päätettiin. Nyt meni pitkään, että osan lapsista oli pakko osallistua lähiopetukseen ja altistua isolle määrälle kontakteja sen takia, että vanhemmista kummallakaan ei ollut mahdollisuutta jäädä etätöihin tai perheellä ei ollut taloudellista mahdollisuutta jäädä pois töistä palkatta. Tämä erikseen haettava tuki on enemmän kuin tarpeellinen, Heinonen kiittelee.
Pohdittava jo tietä ulos kriisistä
Heinosen mukaan nyt pitää varmistaa, että terveydenhoidon ja vanhustenhoidon resurssit ovat kunnossa ja muun muassa suojavarusteita on saatavana kaikkiin eri yksiköihin ja vaatimusten mukaan myös kotihoidon käyttöön.
Myös testausmäärät pitää lopulta saada riittävälle tasolle. Hallitus esittikin toisessa lisätalousarviossaan Huoltovarmuuskeskukselle 600 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.
– Epidemiaa pitää torjua kurjistamatta taloutta enempää. Etelä-Korea, Taiwan ja Singapore ovat onnistuneet Suomea paremmin. Sieltä kannattaa ottaa mallia, ja toivottavasti nyt otetaankin. Meillä on tässä paljon tehtävää eli pitää tehostaa testausta ja lisätä suojavarusteita. Malli kuuluu: testaa, eristä ja jäljitä. Tartuntaketjujen jäljittämiseen pitää nyt laittaa testaamisen lisäksi panoksia. Näin voisimme mahdollisimman pian alkaa purkaa myös rajoittamista.
Tärkeäksi nousee myös hengityssuojainten ja muiden suojamateriaalien saaminen.
– Lisätalousarvio on massiivinen 4,1 miljardia euroa. Se on tässä tilanteessa monin osin välttämätön. Samaan aikaan on tärkeää pohtia myös sitä, miten tästä tilanteesta päästään ja tullaan ulos. Exit-strategia tulee ratkaisemaan sen mitkä maat koronasta selviävät parhaiten.
– Uudelleen rakentaminen pitää aloittaa jo nyt ja uskaltaa uudistaa niin rakenteita, toimintatapoja kuin yhteiskuntaa laajemminkin, Heinon toteaa.
Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 12,7 miljardia. Summa tullee nousemaan edelleen toukokuun kolmannen lisätalousarvion myötä.