Hallituksen ei ehkä tarvitsekaan syödä sanaansa Suomen velkasuhteen kääntämisestä laskuun vuoteen 2015 mennessä. Pelastajaksi tulee ensi vuoden syyskuussa Euroopassa käyttöön otettava kansantalouden tilinpidon uudistus.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan uudistus nostaa Suomen bruttokansantuotteen tasoa jopa 5 prosenttia nykyisellä tavalla laskettua korkeammaksi.
Suomen velkasuhdetta eli julkisyhteisöjen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen uudistus laskisi noin 3 prosenttiyksikköä. Se todennäköisesti riittäisi pitämään velkasuhteen EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen vaatiman 60 prosentin rajan alapuolella
Suhteellisen paljon rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen käyttävänä maana Suomi hyötyy uudistuksesta, jossa t&k-menot pääomitetaan investoinneiksi. Tämä lisää bruttokansantuotteen määrää, mikä puolestaan pienentää velkasuhdetta.
Valtiovarainministeriön maanantaina julkistaman talouskatsauksen mukaan nykyisellä tavalla laskettu julkisyhteisöjen (valtio, kunnat ja eläkerahastot) ylittää 60 prosentin rajan jo ensi vuonna ja nousee 62 prosenttiin vaalivuonna 2015.
Kuoppamäki arvioi, että uusi laskentatapa nostaa laskennallisesti bruttokasantuotetta juuri sen verran, että se riittää pitämään velkasuhteen Maastrichtin sopimuksen rajoissa – ja pelastaa Suomen maineen sopimuksia tinkimättömästi noudattavana maana.
Ilman ”tätä pientä ihmettä” julkinen velka nousisi Sampo Pankin mukaan vuoden 2014 noin 60 prosenttiin.