Yksi tilhiin liittyvä myytti on sitkeässä: humalaiset linnut.
– Tilhet eivät todellakaan tule humalaan käyneistä pihlajanmarjoista, biologi Petri Lampila Liminganlahden luontokeskuksesta korjaa uskomusta.
Hänen mukaansa uskomus lienee saanut alkunsa ikkunoihin törmäilleistä linnuista.
– Tilhen maksa polttaa alkoholia erittäin nopeasti, eikä pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus luonnonoloissa edes nouse kovin suureksi, Lampila sanoo.
Tämän alkutalven kaltaisina aikoina voi nähdä pihlajanmarjoja talviravintonaan käyttäviä lintulajeja satojen tai jopa tuhansien lintujen parvissa. Eniten marjasadosta ovat riippuvaisia tilhet, taviokuurnat ja rastaat.
Pihlajanmarjojen katovuosina samat lajit ovat talvisaikaan harvinaisuuksia ja joutuvat matkaamaan ravinnon perässä huomattavasti kauemmas etelään.
– Esimerkiksi tilhien epäsäännöllistä ilmestymistä Keski-Eurooppaan pidettiin huonona enteenä, mistä kertoo lajin hollanninkielinen nimi pestvogel eli ruttolintu, Lampila kertoo.
Taviokuurnia runsaasti
Eniten lintuharrastajien parissa huomiota on saanut tänä syksynä taviokuurnien runsas esiintyminen.
Etenkin länsirannikolla on laskettu upeita kuurnamuuttoja, joista huippuna lokakuun lopulla Kalajoella nähdyt liki 4000 muuttajaa lienee suurin koskaan Suomessa todettu taviokuurnan muutto.
Talven mittaan linnut liikkuvat hiljalleen etelään päin. Taviokuurnia voi kuitenkin löytää nyt kaikkialta Suomesta pihlajien kimpusta. Korea taviokuurna on monien valokuvaajien suosikki paitsi ulkonäkönsä, myös poikkeuksellisen luottavaisuutensa ansiosta.
Suurimmat tilhimäärät on viime viikkoina puolestaan laskettu lähinnä Lapin ja Koillismaan alueella. Etelämpänä tilhimassoja saadaan siis odotella vielä jonkin aikaa.
Pihlajanmarjojen kimpussa häärää myös useita rastaslajeja. Selvimmin pihlajanmarjasadon heilahtelu näkyy räkättirastaiden määrissä, eteläisessä Suomessa yleinen talvilintu mustarastas ei ole niin paljoa pihlajanmarjasadosta riippuvainen.