Tuoreet maaliskuun työllisyysluvut eivät Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kerro koronaepidemian torjuntatoimien todellisesta työllisyysvaikutuksesta.
Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli maaliskuussa vain 6 000 henkeä enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
– Pääsyy vähäiseen työttömyyden nousuun liittyy mittaustapaan, jossa alle kolme kuukautta kestäneet lomautukset luokitellaan joko työvoiman ulkopuolelle tai edelleen työllisiksi, Appelqvist huomauttaa.
Lisäksi normaalisti tarkkaan seuratut työllisyyden pitkän aikavälin trendikäyrät ovat hänen mukaansa nyt hyödyttömiä, koska ne kääntyvät hitaasti.
Työ- ja elinkeinoministeriön luvut kuvaavat Appelqvistin mielestä juuri nyt työllisyystilannetta paremmin. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi te-toimistoissa vuodentakaisesta 30 prosenttia.
– Rajusta noususta huolimatta ei tämäkään luku valitettavasti enää kuvaa vallitsevaa tilannetta, koska hyvin on tiedossa, että suuri piikki lomautuksissa tuli huhtikuun alussa, hän painottaa,
Talouslukujen osalta eletään nyt Appelqvistin mukaan niin poikkeuksellista aikaa, etteivät tavanomaiset tilastot millään pysy perässä.
– Suomessa itse koronaepidemia on toistaiseksi ollut kansainvälisesti vertaillen melko lievä, mutta siitä ei seuraa, että sen taloudelliset vaikutukset olisivat lieviä.
Hän muistuttaa, että yritysten kantokyky on rajallinen ja murtumispisteen jälkeen kriisin vaikutukset voivat kiihtyä ja ruokkia itseään. Konkurssiaallon myötä lomautukset muuttuisivat pysyväksi työttömyydeksi.
– Historialliset kokemukset työttömyyden noususta Suomessa ovat jokseenkin karmaisevia ja työttömyyden aleneminen on kestänyt vuosia, Appelqvist varoittaa.
Suurimmat lomautusvaikutukset on toistaiseksi nähty majoitus- ja ravintola-alalla, myyntitehtävissä ja logistiikassa. Teollisuudessakin on jo lomautettu jo tuhansia työntekijöitä, ja Appelqvist arvioi tilanteen voivan heikentyä, jos vientimarkkinoiden kriisi pitkittyy.
– Kriisin pitkittyessä uhkana on konkurssien syntyminen vientiteollisuuteen, jolloin vaikutuksen Suomen talouden arvonlisän kehitykselle olisivat suuria ja pitkäkestoisia, Appelqvist arvioi.