Kesäkuun kuumimpia keskustelunaiheita ovat sekä Suomessa että ulkomailla olleet yhdysvaltaisen Edward Snowdenin paljastukset maansa tiedustelupalveluiden harjoittamasta verkkovakoilusta.
– Keskustelu on epäsymmetristä. Hän väittää paljastavansa salaisuuksia, mutta kukaan ei voi niitä vahvistaa. Tästä saadaan aikamoinen sirkus aikaiseksi.
– Meillä on kova työ pitää jäitä hatussa, ettei ryhdytä jokaisen salaliittoteorian tai huhun perässä juoksemaan, sanoo Erka Koivunen.
Ensimmäisissä uutisissaan brittiläinen Guardian-lehti väitti kaiken sisällön päätyvän signaalitiedustelua harjoittavalle yhdysvaltalaiselle NSA:lle.
Koivusen mukaan myöhemmin paljastui, että kyse olikin oikeuden määräyksellä yksilöityihin kohteisiin kohdistetuista tietopyynnöistä.
”Tietoturvaloukkaus on meille itseisarvo”
Erka Koivunen, 39, on Suomen johtavia tietoturvaguruja ja CERT-FI:n päällikkö.
Hänen tehtävään Viestintävirastossa on poikkeaman hallinta, joka pitää sisällään tietoturvaloukkausten käsittelyn sekä yleisten tieto- ja viestintäverkkojen häiriötilanteiden hallinnan.
– Me emme edes mieti tarkkaan, kuka on tietoturvaloukkauksen tekijän identiteettiä. Meille tietoturvaloukkaus on itseisarvo sinällään.
– Tietoturvallisuudesta vastaavana viranomaisena pyrimme välittämään ihmisille sellaista näkemystä, että oman viestintänsä suojaamiseksi kannattaa tehdä jotain.
Verkossa tapahtuu vakoilua harjoittavat niin valtiolliset toimijat kuin tietoverkkorikolliset. Yksittäisiä rikollisia jää silloin tällöin kiinni ja heidän toimintaansa tunnetaan paremmin. Valtiollisten toimijoiden aktiviteetit jäävät usein hämärän peittoon.
CERT-FI on saanut viitteitä kohdennetuista haittaohjelmahyökkäyksistä suomalaisia organisaatioita vastaan. Yksikön tietoon tulee jatkuvasti suomalaisiin organisaatioihin kohdistuvia tietomurtoja tai niiden yrityksiä. Ne saatetaan tiedoksi asianomistajille.
”Demokratian ja oikeusvaltion ytimessä”
Suomen perustuslain 10. pykälässä määritellään. että ”kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.”
Seuraavassa momentissa määritellään kuitenkin, että tästä voidaan poiketa lainsäädännöllä muun muassa yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi.
– Ollaan demokratian ja oikeusvaltion ytimessä. Perustuslaki lupaa, että viestintäsalaisuuteen kajotaan vain sellaisissa tilanteissa ja sellaisilla menettelyillä, jotka on erikseen laissa sallittu.
– Ulkomaisia viranomaisia emme voi kontrolloida, Koivunen myöntää.