Sisäasiainministeriö korjaa julkisuudessa viime aikoina liikkuneita tietoja sen tietolähdetoiminnasta.
– Joissakin kommenteissa on todettu, ettei toimintaa ole säädelty tai että toiminnan sääntely vaarantaisi poliisin tietolähteiden turvallisuuden. Tietolähdetoiminnasta on olemassa säädöksiä ja Poliisihallituksen määräys. Ensi vuoden alusta lukien poliisin tietolähdetoimintaa säädellään entistä tarkemmin, ministeriö toteaa tiedotteessaan.
Poliisin tietolähdetoimintaa säätelevät poliisilaki, sisäministeriön asetus tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta sekä Poliisihallituksen määräys.
– Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja eri poliisilaitokset ovat rekisteröineet ja kirjanneet tietolähteitä lain, asetuksen ja määräyksen mukaisesti vaarantamatta tietolähteiden turvallisuutta, sanoo ministeriö.
Lain mukaan tietolähteeksi hyväksytty henkilö on rekisteröitävä, jonka päätöksen tekee tietolähteen hyväksyjä. Rekisteröiminen ei saa vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. Tietolähteelle maksettavasta palkkiosta päättää tietolähdetoiminnasta vastaavan poliisimiehen esimies.
Tietolähdetoimintaa koskeva Poliisihallituksen salainen määräys tuli voimaan helmikuussa. Siinä on tarkemmin yksilöity menettelysäännökset tietolähteen rekisteröinnistä ja tietolähteeltä saatavien tietojen käytöstä.
Siitä, mihin rekisteriin tietolähteen rekisteröintitiedot tulee tallettaa, ei ole annettu yksityiskohtaisia ohjeita. Ministeriön mukaan poliisiyksiköt tallettavat vaihtelevasti tietolähdettä koskeva tietoja joko tätä tarkoitusta varten perustamaansa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa tarkoitettuun yksikkökohtaiseen rekisteriin tai rekisteriin, johon myös talletetaan tietolähteeltä saatu vihjetieto.
– Pääsääntöisesti tietolähteeltä saatava vihjetieto liittyy vireillä olevaan esitutkintaan, jolloin tietolähteeltä saatu vihjetieto saatetaan tutkinnanjohtajan käyttöön. Mikäli tiedolla on laajempaa merkitystä poliisitoiminnan kannalta, saatu vihjetieto kirjataan poliisiyksikön analyysirekisteriin tai edellytysten täyttyessä vihjetieto kirjataan poliisin valtakunnalliseen epäiltyjen tietojärjestelmään, ministeriö kertoo.
Ensi vuonna on tarkoitus ottaa käyttöön valtakunnallinen rekisteri, johon talletetaan poliisiyksiköiden rekistereihin talletettujen tietolähteiden koodi. Tällä uudistuksella on tarkoitus estää päällekkäisyydet tietolähteiden rekisteröinnissä ja käytössä. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan Poliisihallituksen tulisi täsmentää tietolähteen rekisteröintiin ja tietolähteiden käytön dokumentointiin liittyvää ohjeistustaan.
Uudet säädökset voimaan vuoden alussa
Tietolähdetoiminnan sääntely muuttuu osittain ensi vuoden alussa. Jatkossa uudessa pakkokeinolaissa säädetään tietolähdetoiminnasta rikoksen selvittämiseksi ja poliisilaissa puolestaan tietolähdetoiminnasta laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.
Toiminta jakautuu jatkossa passiiviseen tietojen vastaanottamiseen ja aktiiviseen ohjattuun tietolähteen käyttöön. Ensin mainitussa viranomainen ottaa muuten kuin satunnaisesti tietoja vastaan viranomaisen ulkopuoliselta henkilöltä. Jälkimmäisessä tapauksessa poliisi voi pyytää tähän tarkoitukseen hyväksyttyä, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivaa, rekisteröityä ja tiedonhankintaan suostunutta tietolähdettä hankkimaan tietoja. Ohjatun tietolähteen käytölle on myös useita lisäedellytyksiä.
Lisäksi on erillistä sääntelyä tietolähdettä koskevien tietojen käsittelystä, palkkionmaksusta, päätöksenteosta ja ohjatun tietolähteen käytön ilmoittamisesta tiedonhankinnan kohteelle sekä siitä milloin ilmoitus voidaan jättää tekemättä.
Uuden poliisilaissa on myös säännökset vaitiolovelvollisuudesta ja vaitiolo-oikeudesta. Ne koskevat myös tietolähteiden käyttöä. Poliisilain mukaan poliisin henkilöstöön kuuluva virkamies ei saa ilmaista muun muassa luottamuksellisesti tietoja antaneen henkilöllisyyttä koskevaa tietoa, jos tiedon ilmaiseminen vaarantaa tietoja antaneen tai hänen läheistensä turvallisuuden tai käynnissä olevan tai tulevan tiedonhankinnan.
Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä eräissä tapauksissa tällaisen tiedon ilmaistavaksi, mutta ei kuitenkaan silloin, jos tiedon antamisesta ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa luottamuksellisesti tietoja antaneelle tai hänen läheistensä turvallisuudelle.
Sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä valmistellaan parhaillaan asetusta tarkemmista säännöksistä, jotka koskevat myös tietolähdetoimintaa ja ohjattua tietolähteen käyttöä.