Ennen tietoista näköhavaintoa aivot ovat ehtineet käsitellä silmistä saamaansa tietoa tiedostamattomasti – tässä vaiheessa henkilö ei vielä itse koe näkevänsä mitään. Henry Railon väitöstutkimuksen mukaan tämä tiedostamaton prosessointi nojaa osin samaan näkörataan kuin tietoinen prosessointi.
Vaikka näköjärjestelmä tunnetaan jo muuten melko yksityiskohtaisesti, tämä keskeinen kysymys siitä, minkälainen aivotoiminta mahdollistaa tietoisen näkemisen eli subjektiivisen kokemuksen näkemisestä, on yhä vailla vastausta.
Railon mukaan teorioissa on lisäksi suuria eroja. Osa väittää tietoisen näkemisen syntyvät nopeasti sen jälkeen, kun näköinformaatio etenee silmästä aivoihin. Toiset teoriat taas olettavat, että tietoisen näkemisen aivoprosessit tapahtuvat verraten myöhään, vasta kun näköinformaatiota on käsitelty aivokuorella laajasti.
Railo selvitti kahdessa väitöskirjaan kuuluvassa tutkimuksessa näköaivokuoren alueiden osallistumista tietoiseen ja tiedostamattomaan näkemiseen.
Tutkimuksissa terveiden koehenkilöiden näköaivokuoren toimintaa häirittiin magneettistimulaation avulla (TMS). Näin saatiin estettyä tietoinen näkeminen. Tiedostamattomaan näköinformaatioon nojaten koehenkilöt pystyivät kuitenkin yhä arvaamaan näköärsykkeen sijainnin, mutta eivät sen väriä.
Railon mukaan tutkimustulokset ovat askel eteenpäin tietoisen näköhavainnon aivoperustan tutkimuksessa ja auttavat rajaamaan erityisesti kysymystä siitä, missä aikaikkunassa tietoisen näkemisen kannalta kriittiset prosessit tapahtuvat.
– Tiedostamattoman näköhavainnon osalta tulokset auttavat yleistämään aikaisempien potilastutkimusten tuloksia terveisiin ihmisiin, väittelijä toteaa.
PsM Henry Railon väitöskirja Neural mechanisms underlying conscious and unconscious vision – Evidence from event-related potentials and transcranial magnetic stimulation tarkastettiin keskiviikkona 22. toukokuuta Turun yliopistossa.