Tuoreessa Sanomalehtien Liiton teettämässä kyselyssä vastaajista 57 prosenttia nimeää tärkeimmiksi maakunta- ja sote-uudistuksen tiedonlähteikseen painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat.
– Sanomalehtien sekä Ylen televisiokanavien merkitys suomalaisille tärkeiden, elämään oleellisesti vaikuttavien asioiden uutisoimisessa on tämänkin tutkimuksen mukaan erittäin selvä. Myös tuki äänestyspäätökseen haetaan näistä tiedonlähteistä, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.
Kolmanneksi tärkeimmiksi sijoittuvat sanomalehtien maksuttomat digitaaliset palvelut, joita seurasi 29 prosenttia vastaajista. Seuraavina ovat Ylen radiokanavat, Google, yksityiset/kaupalliset televisiokanavat ja painetut kaupunkilehdet.
Sen sijaan valtioneuvoston maakunta- ja sote-uudistuksesta kansalaisille uutisoiva Omamaakunta.fi-sivusto on jäänyt varsin tuntemattomaksi, koska sen nimeää tärkeäksi tiedonlähteeksi vain viisi prosenttia vastaajista.
Nuorten aikuisten eli 18–34-vuotiaiden tärkeimmät tiedonlähteet maakunta- ja sote-uudistuksen seurannassa ovat sanomalehtien digitaaliset palvelut, joita seurasi 47 prosenttia. Seuraaviksi sijoittuvat lähes tasaveroisina Google, Ylen televisiokanavat ja painetut sanomalehdet.
Sosiaalisen median palvelut YouTube, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, Instagram tai Snapchat eivät Sanomalehtien Liiton mukaan toimi lainkaan tiedonlähteinä uudistuksen seuraamisessa. Facebook sijoittuu 10 prosentillaan tutkimuksessa mukana olleen 23 tiedonlähteen listalla noin puoliväliin.
Joka kymmenes vastaaja ei osannut nimetä itselleen tärkeitä tiedonlähteitä tai ei ollut kiinnostunut maakunta- ja sote-uudistuksesta. Yli 45-vuotiaista lähes 95 prosenttia seuraa maakunta- ja sote-uudistuksen etenemistä ainakin jostain tietolähteestä, kun taas alle 45-vuotiaista lähes joka viides ei seuraa uutisointia tai ilmoittaa, että aihe ei kiinnosta.
Suunnitteilla olevissa maakuntavaaleissa 52 prosenttia suomalaisista hakisi äänestyspäätöksensä taustaksi eniten tietoa painetuista sanomalehdistä. Ylen televisiokanavista hakisi äänestystukea 43 prosenttia, sanomalehtien digitaalisista palveluista 26 prosenttia, Googlesta 23 prosenttia ja kaupunkilehdistä 20 prosenttia.
Sosiaalisen median Twitterin, YouTuben, LinkedInin, Instagramin, WhatsAppin ja Snapchatin saamat 0–2 prosentin tulokset kertovat, että ne eivät toimi äänestyksen tukena.
Tutkimuksessa vain 16 prosenttia ilmoittaa, että ei hakisi äänestyspäätöksen tueksi tietoa mistään näistä tiedonlähteistä tai ei aio äänestää lainkaan maakuntavaaleissa. Sanomalehtien Liitto kuitenkin muistuttaa, että ihmisten äänestysaikeet eri vaaleissa ylikorostuvat selvästi tutkimuspaneeleissa.
IROResearch Oy teki toukokuussa tuhat haastettelua tutkimusta varten. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.