Tieto on valtaa ja sitä pänttäämällä ja panttaamalla menestyy, näinhän olemme oppineet. Etenkin julkisissa organisaatioissa on kuitenkin paljon sellaista tietoa, joka voisi jaettuna kumuloitua yhteiseksi hyväksi, ja yhä kriittisemmäksi menestystekijäksi muodostuu tiedon omistamisen sijaan kyky hallita suuria tietovirtoja. Esimerkiksi kaupungeille kertyy perustehtäviensä hoidon yhteydessä valtava määrä tilastoja, talousdataa, paikka-, ympäristö- ja liikennetietoa sekä palveluihin ja hyvinvointiin liittyvää ymmärrystä. Väitän, että näissä jaettu tiedon ilo on kaksinkertainen ilo.
Avoin data avaa parhaimmillaan liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, mahdollistaa uudenlaisten älykkäiden palvelujen kehittämisen, edistää ihmisten sujuvaa arkea, tarjoaa aineistoa tutkimukselle sekä parantaa hallinnon läpinäkyvyyttä. Data on kuin sivutuotteena syntyvää polttoainetta, jonka käyttö uusissa yhteyksissä on resurssiviisasta, kustannustehokasta ja tuottoisaa.
Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) ovat käynnistäneet osana aika-kaupunkistrategiaa avoimen datan kärkihankkeen, joka edistää kaupunkien tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä. Kärkihankkeen valmistelijana on toiminut Tampere. Tavoitteet ovat korkealla ja hyötyä halutaan tuottaa erityisesti yrityksille ja kuntalaisille. Uskon, että tulevina vuosina tulemme systemaattisen työn tuloksena näkemään kulttuurimuutoksen, jossa avoimuus saa enemmän tilaa organisaatiossamme, jossa palvelut muuttuvat älykkäämmiksi ja jossa yritykset rohkeasti haastavat avaamaan businessmahdollisuuksia luovia tietovarantoja.
Tie on vasta alussa, mutta konkreettisia esimerkkejäkin on jo saatu aikaan: Esimerkiksi Tampereella on joukkoliikennedatan avaamisen tuloksena syntynyt mobiilisovelluksia, joiden avulla käyttäjät näkevät Tampereen seudun joukkoliikenteen reitit, aikataulut ja bussien reaaliaikaisen sijainnin kännykästään. Sovellukset helpottavat joukkoliikenteen käyttöä ja antavat käyttäjälle tarkempaa tietoa milloin bussi on tulossa pysäkille, jotta tällaisina pakkaspäivinä ei tarvitse hytistä myöhässä olevaa bussia odotellessa, vaan voi ajoittaa lähtönsä pysäkille paremmin.
Talousdatasta Tampereella on syntynyt visualisointeja, joissa Tampereen kaupungin tulot ja menot kuvataan helpommin ymmärrettävällä tavalla. Kuntalaiset ja myös päättäjät saavat paremman kuvan kaupungin talousarviosta sekä tuloista ja menoista. Helsingissä on päästy jopa laskujen avaamiseen, mitä monet muutkin kaupungit, Tampere mukaan lukien selvittävät parhaillaan. Monessa paikassa tälle on vielä teknisiä esteitä ja salassa pidettävät elementit on arvioitava, mutta selvää on, että laskujen avaaminen johtaa säästöihin tai vähintään tehostuneeseen ja perusteltuun yhteisten varojen käyttöön.
Läpinäkyvyys on haaste kuntien lisäksi myös muille julkisille organisaatioille, sillä avoimuus on paras tie rakentaa ja voittaa yleinen luottamus julkisten varojen käytössä. Eikä haaste koske vain julkisia toimijoita, innovaatiopotentiaalia on huimasti myös yksityisten toimijoiden tiedoissa. Harva kykenee itse hyödyntämään tuottamansa tietoa, mutta joku toinen voi ideoida sen pohjalta uusia sovelluksia ja palveluja. Tiedon avaaminen toteuttaa demokratian ideaalia: yhteisiä asioita hoidetaan yhdessä ja yhteiseen tietoon perustuen.
Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.