Verkkouutiset

Tieteilijöiltä kylmää kyytiä hallitukselle – ”he eivät tiedä mitä tekevät”

Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen esitetään noin 40 miljoonan euron leikkausta.

Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen esitetty leikkaus kerää kovaa arvostelua tiedeyhteisöltä.

Valtiovarainministeriön tänään  julkistaman budjettiehdotuksen mukaan Suomen Akatemian kautta kanavoitava tutkimusrahoitus pienenee vuonna 2022 noin 40 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Leikkauksen taustalla on Suomen Akatemian tiedotteen mukaan rahapelituottojen alenemisen kompensaatioon liittyvät vielä ratkaisemattomat kysymykset. Tätä ennen kevään kehysriihen yhteydessä hallitus päätti 35 miljoonan euron leikkauksesta Akatemian kautta jaettavaan tutkimusrahoitukseen vuodesta 2023 alkaen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– …anteeksi(?), sillä he eivät tiedä mitä tekevät, Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti sanoo Twitterissä.

Koronapandemian aikana tunnetuksi asiantuntijaksi julkisuudessa tullut Vapalahti huomauttaa, että Ruotsissa päättäjät ovat puolestaan ehdottaneet tutkimusrahoituksen merkittävää lisäämistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo summaa tuntonsa vielä jyrkemmin.

– Nyt olisi mielenosoituksen paikka. Tätä ei voi hyväksyä, hän tviittaa.

Helsingin yliopiston kansleri, aerosolifysiikan professori Kaarle Hämeri toteaa, että ”nyt ollaan menossa väärään suuntaan”.

– Jo toinen huolestuttava tutkimuksen rahoitusleikkaus suunnitteilla. Esitetty leikkaus heikentää merkittävästi suomalaisen tutkimuksen edellytyksiä sekä siten myös Suomen osaamistason, sivistyksen ja kansallisen kilpailukyvyn kehittymistä, Hämeri sanoo.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen tutkija Matti Välimäki kertoo kokoamallaan listalla, miten leikkaus vaikuttaa.

– Tutkimusrahoituksen leikkaus (40 milj.€) tarkoittaa: 1.Tutkitun tiedon vähenemistä 2.Tutkimukseen perustuvan korkeakouluopetuksen vähenemistä 3.Entisestään kovenevaa kilpailua rahoituksesta 4.Tutkijoiden maastamuuton lisääntymistä, tutkija kirjoittaa, kutsuen muita jatkamaan listaansa.

Kosmologi Tommi Tenkanen taas kutsuu esitystä tyrmääväksi ja muistuttaa, että summa vastaa noin 480 tutkijatohtorin henkilötyövuotta.

Akatemiatutkija, biofyysikko Teemu Ihalainen toteaa Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen olevan eräs parhaista tavoista rahoittaa hyvää suomalaista tutkimusta.

– Nämä leikkaukset ovat ääliömäisiä, lyhytnäköisiä ja 100% typeriä. Valitettavasti omalta kohdalta taisi nyt loppua puolueet mitä voi äänestää, hän sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ja turha tulla tähän ulisemaan, että ”kyllä me, mutta kun keskusta…” tai muuta vastaavaa. Tälle tutkimuksen ja koulutuksen kunnianpalautukselle kävi kuin ilmastotoimille, paljon puhetta, vähän villoja, tutkija jatkaa.

Helsingin yliopiston professori, aivotutkija Minna Huotilainen hämmästelee leikkauksen perusteluja.

– En halua tehdä tutkimusta rahoilla, jotka on kerätty ⁦Veikkauksen pelitappioina kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Silti. Nyt 40 miljoonan euron leikkaus tutkimukseen ja sitä kautta yliopisto-opetukseen, ootteko tosissanne?, hän sanoo.

Tutkijoita ei Huotilaisen mukaan saa millään pelihaittojen vähättelyn taakse.

– Mutta naiiviudesta saa syyttää ainakin minua: en todellakaan ollut tajunnut, että Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta tämmöinen siivu perustuu siihen, että peleihin addiktoidut ihmiset häviävät säästöjään/tulojaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos