Yhdysvaltain ja Itä-Aasian tiedustelupalvelut säikähtivät havaittuaan Pohjois-Koreaan suuntautuvan polttoaineen salakuljetuksen kasvaneen roimasti keväällä ja kesällä, kertoo uutissivusto The Washington Post.
Tiedustelupalveluiden mukaan polttoainetta oli kuljetettu yhteensä 148 kertaa – noin 800 000 – 1,4 miljoonaa tynnyriä öljyä, bensiiniä ja dieseliä – elokuun loppuun mennessä.
Salakuljetuksen kerrotaan lisääntyneen viime kuukausien aikana, kun diplomaattinen kanssakäyminen Pohjois-Korean kanssa on lisääntynyt.
Naamioidut salakuljetuslaivat lähtevät Pohjois-Korean satamista ja tapaavat yöllä ulkomaisia tankkereita Keltaisellamerellä. Polttoaine siirretään pohjoiskorealaislaivoihin letkuilla.
Tiedustelupalvelut ovat seuranneet satelliiteilla vastaavanlaista toimintaa myös aiemmin, mutta kevään ja kesän aikana salakuljetus on lisääntynyt normaalia selvästi korkeammalle tasolle.
The Postin käsiinsä saaman luottamuksellisen YK-raportin mukaan 40 alusta ja 130 yhtiötä on ollut osallisena viime aikoina havaitussa salakuljetuspiikissä. Monella aluksella ja yhtiöllä kerrotaan olevan yhteyksiä Kiinaan ja Venäjään.
Analyytikoiden mukaan kasvanut salakuljetus on auttanut Pohjois-Koreaa tasapainottamaan talouttaan samaan aikaan, kun Yhdysvaltain diplomaatit yrittävät taivutella Kim Jong-unia luopumaan ydinaseistaan.
Tiedustelulähteiden mukaan tämä on tapahtunut samalla, kun Pohjois-Korealle asetettujen pakotteiden valvonta on hiljalleen rapautunut.
Yhdysvaltain viranomaisten ja itsenäisten analyytikoiden mukaan Venäjä ja Kiina eivät ole tehneet juuri mitään estääkseen Pohjois-Koreaan suuntautuvaa salakuljetusta sen jälkeen, kun Korean niemimaan jännitteet ovat lientyneet.
Länsimaiset diplomaatit katsovat, että presidentti Donald Trumpin hallinnon horjuvat neuvottelut ydinaseriisunnasta Pohjois-Korean kanssa johtuvat osittain lisääntyneestä salakuljetuksesta.
Vuosi sitten syksyllä YK asetti Pohjois-Korealle taloudellisia pakotteita, jotka kielsivät polttoaineiden tuonnin ja hiilin viennin. USA:lla oli käynnissä samanaikaisesti itsenäinen painostuskampanja.
Näiden toimenpiteiden uskotaan vaikuttaneen Kimin päätökseen tavata presidentti Trump kesäkuussa Singaporessa, jossa sovittiin Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.
Kim ei ole kuitenkaan sen jälkeen tehnyt merkittäviä päätöksiä Pohjois-Korean ydinaseiden tai pitkän kantaman ohjusten tuhoamiseksi. Hän on vaatinut Yhdysvaltoja ottamaan ”vastaavia askeleita” vastineeksi Pohjois-Korean purkamille ydinkoepaikoille.
Osa asiantuntijoista uskoo Kimin käyttävän hyväkseen diplomaattisen liennytyksen ilmapiiriä parantaakseen suhteitaan naapureihin ja heikentääkseen pakotteiden vaikutusta. Siten hän pyrkii heikentämään USA:n asemaa tulevissa neuvotteluissa.