Itävallan parlamentti hyväksyi keskiviikkona lakiesityksen vakoilulakien kiristämisestä, kertoo Politico.
Lakiuudistuksen tarkoitus on vaikeuttaa ulkomaalaisten tiedustelupalvelujen toimintaa maassa, jossa se on ollut ennen verrattain helppoa.
Nykyinen itävaltalainen lainsäädäntö ei pidä vakoilua rangaistavana, jos se ei kohdistu itävaltalaisiin itseensä tai loukkaa näiden intressejä.
Uuden lakiesityksen mukaan voidaan antaa viiden vuoden tuomio vakoilusta, jos kohteena on EU-instituutio tai kansainvälinen organisaatio, jolla on pysyvä toimipaikka Itävallassa. Itävaltaa vastaan tehdystä vakoilusta maksimirangaistus on 10 vuotta, sen oltua ennen viisi.
– Itävalta ei enää tule olemaan Euroopan turvallisuuden sokea piste, sanoo Itävallan ulkoministeri Beate Meinl-Reisinger.
Itävallan liittokansleri Christian Stockerin mukaan ”ulkomaiset tiedustelupalvelut toimivat entistä aggressiivisemmin Itävallassa.”
– Laitamme stopin tälle kiristämällä lakejamme. Niin tekemällä autamme myös suojaamaan eurooppalaisia kumppaneitamme ja monia Itävallassa toimivia kansainvälisiä organisaatioita.
Lakiuudistuksen uskotaan tulevan voimaan ensi vuonna.
Maaliskuusta 2025 lähtien Itävalta on häätänyt kahdeksan venäläistä diplomaattia epäillyn vakoilun vuoksi.
Historiallisesti Itävaltaan on keskittynyt vakoilua niin idästä kuin lännestä. Sen puolueettomuus sekä Natoon kuulumattomuus ovat edistäneet eri tiedustelupalvelujen intressejä sekä kykyä toimia maassa.