Harri Ohra-ahon mukaan kyse ei ole ainoastaan kansalaisuudesta, vaan ihmisten sidoksista yleensä.
– Kansalaisuuden lisäksi tällaisia sidonnaisuuksia voivat aiheuttaa yhteydet myös ei-valtiollisiin toimijoihin, Ohra-aho sanoo Helsingin Sanomissa.
Hän ei halua antaa tällaisesta esimerkkejä, mutta artikkelissa mainitaan muun muassa sukulaissuhteet, ulkomainen pankki tai puoluesidokset.
– Henkilön luotettavuuteen tai mahdollisiin eturistiriitoihin liittyvät kysymykset edellyttävät kokonaisharkintaa eivätkä ne ratkea yksin muodollisen kansalaisuusperusteen nojalla.
Vipuvartena voidaan käyttää esimerkiksi ulkomailla asuvien sukulaisten taloudellisia sidoksia, vaikkapa riippuvuutta eläkkeestä.
Myös pakolaisvakoilu ja kiristys voivat aiheuttaa uhkia.
Muun muassa kaukasialais- ja kiinalaistaustaiset henkilöt ovat kertoneet kohdanneensa Suomessa häirintää liittyen lähtöalueidensa vallanpitäjien kritisoimiseen. Tätä ns. pakolaisvakoilua ei ole Suomessa kriminalisoitu.
Myös vahingollisen materiaalin kerääminen ja käyttö muodostavat potentiaalisen uhkatekijän.
Esimerkkeinä artikkelissa mainitaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin prostituoitujen tapaamisista liikkuvat väitteet ja brittidiplomaatti John Vassal, jonka KGB painosti toimittamaan itselleen tietoja seksuaalisesta arkaluontoisen kuvamateriaalin avulla 1950-luvun Moskovassa.