– Tässä tullaan siihen, että on kaksi salassa pidettävää asiaa: lähteet ja suorituskyky. Suorituskykyyn liittyy keskeisesti metodit ja jos me kerromme kaikille auki sen millä tavalla, aivan yksityiskohtaisesti, miten me teemme tämän, sen pystyy kiertämään, pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho toteaa puolustusvoimien Radio Kipinän podcastissa (alla).
Haastattelusta kertoo tässä Ruotuväki.
Sotilastiedustelun toiminnalla ei Harri Ohra-ahon mukaan ole mitään merkitystä, jos se on kaikille avointa. Hän muistuttaa, että sotilastiedustelulaki kiinnostaa muuallakin.
– Tätä lainsäädäntöä katsotaan myös ulkomailla tarkasti ja käydään rivi riviltä läpi, millä tavalla pystytään kiertämään ne toimet, joita Suomen sotilastiedustelu toteuttaa ulkomaille, Ohra-aho toteaa.
Tiedustelupäällikön mukaan Suomen sotilastiedustelu voi uuden lain myötä toimia paremmin ennakoivasti. Tuleva sotilastiedustelulaki tuo puolustusvoimille toimivaltuuksia tietoverkkotiedusteluun ja henkilötiedusteluun.
Kenraalimajurin mukaan sotilastiedustelun kohteet ovat pääsääntöisesti vieraan vallan toimijoita tai sijaitsevat Suomen rajojen ulkopuolella. Mahdollisuus siitä, että tavallisen kansalaisen viestintä joutuisi sotilastiedustelun seuraamaksi on Harri Ohra-ahon mukaan äärimmäisen pieni. Viestit seulotaan teknisesti ja ihminen avaa viestin vasta viimeisessä vaiheessa. Jos tässä tilanteessa havaitaan, että kyse ei ole tarkoitetusta kohteesta, hävitetään viesti. Tästäkin jää kuintenkin jälki.
– Keinovalikoima tulee aina suppeammaksi ja pienemmäksi. Tietoliikennetiedustelu on raamitettu lainsäädännössä niin, että sen on aina oltava välttämätöntä ja viimeisintä eli tätä ei millä muulla tiedustelukeinolla saada selville. Ensimmäisenä kohteena on aina vieraan vallan asevoimat tai jollain tavalla valtion turvallisuuteen kytköksissä olevat osat, hän selventää.