Suojelupoliisin henkilöstömäärä noussee lähivuosina tuntuvasti.
– Supoon on tarkoitus tulla noin 100 henkilötyövuotta lisää. silloin meillä olisi noin 450 henkilöä töissä. Tämänkin jälkeen me olisimme selkeästi muita eurooppalaisia ja pohjoismaisia viranomaisia pienempi, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Verkkouutisille.
– Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää olla muita tehokkaampia.
Siviilitiedustelua koskevan lainsäädäntöhankkeen avulla halutaan parantaa suojelupoliisin tiedonhankintaa. Supolle luodaan toimivaltuudet ulkomaan henkilötiedusteluun, tietojärjestelmätiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun.
Lainsäädännön lausuntojen yhteenveto valmistuu elokuun aikana. Tavoitteena on, että hallituksen esitys etenisi eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2017.
Pelttarin mukaan henkilöstön määrä kasvaa dramaattisesti. Hän kuitenkin muistuttaa lähtötason olevan matala.
– Esimerkiksi Ruotsissa turvallisuuspoliisi saa alle 200 työntekijää lisää joka vuosi.
– Tästä supoon kaavaillusta lisähenkilöstöstä noin 70 prosenttia olisi siviilitaustaisia henkilöitä ja 30 prosenttia poliisitaustaisia henkilöitä.
Tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan tiedonsaantia kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvista vakavista uhkista ja mahdollisuuksia niiltä suojautumiseen.
Supon rooli muuttuu
Supon rooli muuttuu, jos lainsäädäntö tulee voimaan. Suposta tulisi myös tiedusteluorganisaatio.
Antti Pelttarin mukaan suposta tulisi uuden tiedustelulainsäädännön myötä hybridimalli, jossa turvallisuus- ja ulkomaantiedustelupalvelut yhdistyisivät saman katon alle.
– Supo säilyy edelleen turvallisuuspalveluna eli vastaa kotimaan turvallisuudesta sekä seuraa terrorismia ja ääriliikkeitä Suomessa.
– Suposta tulee myös ulkomaantiedustelupalvelu eli siviilitiedustelupalvelu, joka hankkii Suomen turvallisuuteen liittyviä tietoja ulkomailta.
Pelttari korostaa, että Pohjoismaissa ei ole tämänkaltaista viranomaista, vaan kyse on erillisistä viranomaisista.
– Mutta Hollannissa, Espanjassa ja Sveitsissä viranomaisella on kaksi roolia eli kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu saman katon alla.
– Monessa maassa eri viranomaiset kuitenkin tekevät tiivistä yhteistyötä käytännössä samoissa tiloissa.
Suomi on lähes ainoita länsimaisia demokratioita, joissa ei ole säädetty tiedustelusta. Siten Suomi on tiedustelulainsäädäntöasiassa monta vuotta muita länsimaita jäljessä.
– Jos tässä myöhässä olemisessa on jotakin hyvää, niin se on siinä, että voimme tehdä tällaisen tehokkaan ja kestävän mallin.
Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristö ovat muuttuneet nopeasti. Euroopan eri alueilla on tapahtunut terroritekoja, jotka ovat tulleet Pietarin ja Tukholman iskujen jälkeen entistä lähemmäs Suomea. Myös kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet.
Kesäkuussa Temppeliaukion kirkon edustalla herätti huomiota suuri poliisioperaatio. Se johtui keskusrikospoliisin mukaan mahdollisesta terroristisen teon valmistelusta.
Suojelupoliisi antoi kesäkuussa uuden terrorismin uhka-arvion. Sen mukaan uhka on aikaisempaa korkeampi. Uhkaa ovat entisestään nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa ja terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan.
Supo on kohottanut terrorismin uhkatasoa kolme kertaa tiedustelulain valmistelun aikana.