Tiedot ehdokkaista julkaistaan oikeusministeriön vaalit.fi-sivustolla illan aikana.
Hyvinvointialueita on 21, ja niistä jokaisella on omat ehdokkaat. Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistoihin merkitään numero, nimi, ammatti sekä kotikunta.
Aluevaaleissa äänioikeutettu voi äänestää ainoastaan oman hyvinvointialueensa ehdokasta. Äänioikeutetun hyvinvointialue määräytyy hänen kotikuntansa mukaan.
Tiedot siitä, mihin hyvinvointialueeseen mikäkin kunta kuuluu, löytyvät vaalit.fi-sivustolta. Oman hyvinvointialueen ehdokkaisiin voi tutustua myös vaalikoneiden, internetin sekä puolueiden ja ehdokkaiden mainonnan kautta.
Sunnuntaina 23.1.2022 toimitettavat vaalit ovat Suomen ensimmäiset aluevaalit. Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueilla sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestämisestä vuoden 2023 alusta alkaen.
Hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisten maakuntien alueita. Poikkeus on Uudenmaan maakunta, jossa on neljä hyvinvointialuetta.
Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus ei myöskään koske Ahvenanmaan maakuntaa.
Aluevaalien äänestysprosentti näyttäisi jäävän sangen alhaiseksi. Viimeisimmän, tiistaina julkaistun Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan vain reilu 35 prosenttia ilmoittaa olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa.
”Aluevaalien lässähtäminen pannukakuksi kyseenalaistaisi niiden demokraattisen legitimiteetin”, arvioidaan tutkimuksessa. Alueiden herättämän mielenkiinnon vähäisyys ja mahdollisesti huomattavan alhainen äänestysaktiivisuus ovat uhka aluevaalien legitimiteetille, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
LUE MYÖS:
Aluevaaleihin povataan alhaista äänestysprosenttia